Blogi

16.5.2024

Voiko työnantaja jättää tarjoamatta työntekijälle ensimmäistä tarjolle tulevaa työtä? (KKO 2024:24)

Korkein oikeus on katsonut tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2024:24, ettei työnantaja rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työntarjoamisvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle ensimmäistä yhtiössä tarjolle tullutta työntekijälle soveltuvaa työtä.

7.5.2024

KKO 2024:15: Rakennusurakka ja sitovan urakkasopimuksen syntyminen

Korkein oikeus antoi ratkaisun urakkasopimuksen syntyä ja urakoitsijan korvausvaatimuksia koskevassa asiassa. Riidassa oli kyse asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välisestä erimielisyydestä siitä, oliko osapuolten välille syntynyt linjasaneerausta koskeva sitova urakkasopimus. Korkein oikeus otti ratkaisussaan kantaa muun muassa urakkasopimukselta edellytettävään muotoon sekä asunto-osakeyhtiön edustajien kelpoisuuteen tehdä urakkasopimus. Lisäksi kyse oli esitetyn näytön arvioinnista.

5.12.2023

Lainvoimaisen lohkomistoimituksen purkaminen virheen vuoksi (KKO 2023:81)

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan KKO 2023:81 joutunut pohtimaan tilannetta, jossa lohkomistoimituksessa oli muodostettu lohkokiinteistö, joka oli saanut saantokirjan perusteella yhteismetsäosuuden vastoin yhteismetsän ohjesääntöön kirjattua luovutusrajoitusta. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti lohkomistoimituksen osittaista purkamista sillä perusteella, että vastoin ohjesääntöä tapahtunut luovutus oli mitätön ja lohkomistoimituksessa oli tapahtunut selvä ohjesäännön ja yhteismetsälain vastainen virhe.

29.9.2023

Korkein oikeus vahvisti asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta rahoitusvastikkeen maksuvelvollisuuteen liittyen

Korkein oikeus antoi kesällä uuden ennakkoratkaisun koskien rahoitusvastikkeiden yhtäläistä maksuvelvollisuutta asunto-osakeyhtiöissä. Tapauksessa osakkeenomistaja oli omistanut asunto-osakeyhtiöstä kolmen eri huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto-osakeyhtiön vuonna 1983 laaditussa yhtiöjärjestyksessä oli luovuttu kokonaan yhtiölainan maksuvelvollisuudesta kyseisten kolmen huoneiston osalta. Asunto-osakeyhtiön vuoden 2019 yhtiökokouksessa määrättiin kuitenkin yhtiölainan maksuvelvollisuus jatkossa perustumaan huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden lukumäärien suhteeseen, ja näin ollen palautettiin yhtiölainan maksuvelvollisuus kolmen aiemmin siitä vapautetun huoneiston osalta.

26.9.2023

Perinnöstä luopuminen ja perillisen ulosotto

Korkein oikeus antoi kesällä ratkaisun, jossa asetelma oli lähtökohtaisesti melko erikoinen. Jutussa oli kysymys ensiksi siitä, oliko ulosottovelallisella oikeus valittaa siitä, että hänen osuutensa isänsä kuolinpesään oli ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi ja toiseksi siitä, oliko hänen katsottava ottaneen perinnön sillä tavoin vastaan, ettei hänellä ollut enää oikeutta luopua perintöoikeudestaan. Isän kuolemasta oli ulosoton tapahtuessa kulunut 23 vuotta.

9.6.2023

Korkein oikeus on antanut merkittävän ennakkoratkaisun maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen viimeksi tässä blogissa kirjoittanut siitä, että KKO:ssa on ollut ratkaistavana päämiehemme puolesta tekemämme valitus, jossa oli kysymys kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (ns. maksuehtolain) sovellettavuudesta yritysten välisessä maksuliikenteessä. Nyt KKO on viimeinkin antanut kyseisessä asiassa ratkaisunsa.

12.5.2023

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös: tilaaja menetti oikeutensa vaatia urakoitsijalta vahingonkorvausta, kun rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty loppuselvitystilaisuudessa

Korkeimman oikeuden tuore ennakkopäätös korostaa menettelymääräysten noudattamisen tärkeyttä sovellettaessa rakennusurakan yleisiä ehtoja. Prejudikaatissaan KKO 2023:29 korkein oikeus katsoi, että rakennusurakan tilaaja oli menettänyt oikeuden vaatia urakoitsijalta vahingonkorvausta, kun rahamääräistä vaatimusta ei oltu esitetty viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. Oikeus piti tätä perusteltuna, vaikka tilaaja oli sekä vastaanottotarkastuksessa että taloudellisessa loppuselvityksessä esittänyt urakoitsijalle reklamaation ja vaatimuksen lattiapinnoitteiden asennusvirheiden korjaamisesta.

14.4.2023

KKO 2023:8 – Tavaramerkin haltija oli vastuussa tavaramerkeillään varustetun tuotteen aiheuttamasta vahingosta

Korkeimman oikeuden melko tuoreessa ratkaisussa KKO 2023:8 oli kyse tuotevastuusta ja siitä, oliko tavaramerkin haltija vastuussa tuotevahingosta, vaikka se ei ollut valmistanut tuotetta. Tapauksessa Philips- ja Saeco-tunnuksilla varustettu kahvinkeitin oli ostopäivän jälkeisenä päivänä aiheuttanut tulipalon. Kahvinkeittimessä ja sen pakkauksessa olleet tunnukset olivat yritys A:lle rekisteröityjä tavaramerkkejä, ja kahvinkeittimen oli valmistanut A:n tytäryhtiö. Vakuutusyhtiö oli korvannut kuluttajalle tulipalosta aiheutuneen vahingon kotivakuutuksen perusteella, ja se vaati A:lta korvausta tuotevahingosta. A kiisti kanteen vedoten muun muassa siihen, ettei se ollut valmistanut kahvinkeitintä, eikä se ollut markkinoinut kahvinkeitintä Suomessa, joten se ei ollut vastuussa vahingosta.

4.4.2023

Rajanvetoa asiakirjan esittämisvelvollisuudesta

Korkein oikeus on 3.3.2023 antanut ennakkoratkaisun KKO:2023:18, joka koski asiakirjan esittämisvelvollisuutta oikeudenkäyntimenettelyssä. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko pysäköinninvalvontaa harjoittavalla yhtiöllä oikeus vaatia, että autonvuokraustoimintaa harjoittavan yhtiön tuli luovuttaa autojen vuokraamista koskevia sopimusasiakirjoja sen selvittämiseksi, keneltä pysäköinninvalvontaa harjoittava yritys voisi periä yksityisoikeudellisia valvontamaksuja virheellisen pysäköinnin vuoksi.

21.3.2023

Velkojan oikeuksiin ulosottomyynnissä ei voinut tehokkaasti vedota vasta Korkeimmassa oikeudessa

Korkein oikeus antoi viime viikolla ratkaisun, joka koski ulosoton nettihuutokaupalla myymän kiinteistön virhettä ja päätyi tuomiossaan siihen, että kiinnityksenhaltijana ollut pankki ei voinut vasta Korkeimmassa oikeudessa vedota muun muassa siihen, että hovioikeuden tuomiolla alennettu kauppahinta ei kattanut pankin etuoikeutettua saatavaa.

22.12.2022

Juridiikka on mielenkiintoista

Toimistomme avusti vuonna 2017 Stockmann Oyj Abp:tä, kun se myi Stockmann Herkku -liiketoiminnan. Kollegani Jyrki Prusila oli vastuussa tuosta projektista. Kun Stockmannin yrityssaneerausmenettely keväällä 2020 alkoi, yhtiö irtisanoi osana saneeraustoimia eräitä tavaratalojensa vuokrasopimuksia, jolloin myös noiden tavaratalojen Herkku-liiketoimintojen jatkajien alivuokrasopimukset päättyivät. Tästä syntyi yhden alivuokralaisen kanssa erimielisyys siitä, miten sen mahdollista vahingonkorvaussaatavaa käsitellään yrityssaneerauksessa.

22.11.2022

Huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönti oikeutti vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen

Korkein oikeus antoi vastikään ratkaisun KKO 2022:61, jossa linjattiin vuokranantajan mahdollisuutta purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönnin perusteella.

8.11.2022

KKO:n ennakkopäätös asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen soveltamisesta

Uudessa 25.10.2022 annetussa ratkaisussa KKO 2022:59 oli kyse siitä, että asunto-osakeyhtiö X:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että jos autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy muulta omistajalta kuin yhtiöltä, osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake kaikissa muissa saannoissa paitsi, kun osake siirtyy samassa yhteydessä, kun samalle luovutuksensaajalle siirretään yhtiön asuinhuoneiston tai liikehuoneiston hallintaan oikeuttava osake. Yhtiöjärjestyksen mukaan lunastus ei tule kysymykseen myöskään, jos autotallien hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät perintönä, testamentilla tai pesänjaossa avio-oikeuden nojalla tai kun ne siirtyvät puolisolle, lapselle tai lapsenlapselle. Sellaisia saantoja, joissa saajana olisi nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu X:n yhtiöjärjestyksen määräyksessä.

18.10.2022

Myös kiinteistökauppariidat kannattaa yrittää sopia

Korkein oikeus on antanut aivan tuoreen ratkaisun (KKO:2022:56) koskien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumista tilanteessa, jossa riidan toinen osapuoli on tehnyt ennen tuomion antamista kaksi sovintotarjousta.

25.3.2022

Voidaanko työehtosopimuksen alueellista rajoitusta soveltaa arvioidessa työn olennaista ja pysyvää vähentymistä?

Jos työehtosopimus määrää alueellisen rajoituksen koskien työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työsuhteessa olevalle, tuntuu sen soveltaminen hyvin yksiselitteiselle. Työoikeudelliset asiat voivat välillä olla kuitenkin hyvin monitulkintaisia.

7.12.2021

Muista noudattaa laissa määrättyjä muotosäännöksiä

Lähtökohtaisesti sopimusoikeudessa vallitsee sopimusvapaus. Tämä tarkoittaa mm. oikeutta tehdä sopimus sen sisältöisenä kuin haluaa ja siinä muodossa kuin haluaa – edellyttäen, että sopimus ei ole lain tai hyvien tapojen vastainen. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan toisinaan sopimus on tehtävä tietyssä muodossa. Vaatimuksena voi olla kirjallinen muoto, todistajien käyttäminen, viranomaisen vahvistus jne. Erilaisten muotosäännösten noudattamatta jättämisellä on myös erilaisia seuraamuksia. Noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa suoraan sopimuksen pätemättömyyden tai jonkin muun haitallisen seuraamuksen tekijälle (esim. rekisteröintikelvottomuus).

24.11.2021

Vilpittömän mielen suoja

Korkein oikeus on 19.10.2021 antanut ratkaisun vilpittömän mielen suojaa koskevassa asiassa (KKO 2021:77). Asiassa oli kysymys siitä, että henkilö oli syyskuussa 2015 luovuttanut asunto-osakeyhtiön osakekirjoja pantiksi pankille ja osakekirjat olivat tulleet noin viikkoa aikaisemmin ulosmitatuiksi. Pankin käytössä oli ollut noin puolitoista vuotta vanha isännöitsijäntodistus, josta ilmeni se, että panttaaja oli osakkeiden omistaja. Normaali pankkikäytäntö oli, että isännöitsijäntodistus saisi olla vain kolme kuukautta vanha. Käräjä- ja hovioikeus olivatkin hylänneet pankin kanteen ja katsoneet pankin laiminlyöneen selonottovelvollisuutensa. Sen sijaan korkein oikeus katsoi pankin saavan vilpittömän mielen suojaa, koska osakkeiden ulosmittaus ei olisi ilmennyt sellaisestakaan tuoreemmasta isännöitsijätodistuksesta, jota pankin olisi voitu kohtuudella edellyttää käyttäneen. Pankille siis vahvistettiin oikeus maksun saamiseen pantin arvosta.

7.9.2021

Korvausvastuusta ja ilmoittamisvelvollisuudesta asunto-osakeyhtiössä

Korkein oikeus on kesällä 2021 antanut mielenkiintoisen asunto-osakeyhtiön kunnossapitoa koskevan ennakkoratkaisun KKO 2021:35.

3.9.2021

Liiketoimintasiirron perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa – KHO 2021:93

Omaisuuden omistusajalla on toisinaan ratkaiseva vaikutus omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Omaisuuden luovutus saattaa olla jopa verovapaa omistusaikaa koskevan edellytyksen täyttyessä. Osakkeiden omistusajan laskenta ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa yksiselitteistä, kuten esimerkiksi silloin, kun emoyhtiö luovuttaa ensin tytäryhtiölleen liiketoimintakokonaisuuden saaden apporttiomaisuuden luovutuksesta vastikkeeksi tytäryhtiön uusia osakkeita ja muutaman kuukauden kuluttua liiketoimintasiirrosta luovuttaa tytäryhtiönsä koko osakekannan edelleen konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 30.6.2021 antamassaan ratkaisussa (KHO 2021:93) ottanut kantaa liiketoimintasiirrossa saatujen osakkeiden omistusajan määräytymiseen käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

Näytä lisää