Blogi

22.11.2022

Huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönti oikeutti vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen

Korkein oikeus antoi vastikään ratkaisun KKO 2022:61, jossa linjattiin vuokranantajan mahdollisuutta purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönnin perusteella.

8.11.2022

KKO:n ennakkopäätös asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen soveltamisesta

Uudessa 25.10.2022 annetussa ratkaisussa KKO 2022:59 oli kyse siitä, että asunto-osakeyhtiö X:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että jos autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy muulta omistajalta kuin yhtiöltä, osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake kaikissa muissa saannoissa paitsi, kun osake siirtyy samassa yhteydessä, kun samalle luovutuksensaajalle siirretään yhtiön asuinhuoneiston tai liikehuoneiston hallintaan oikeuttava osake. Yhtiöjärjestyksen mukaan lunastus ei tule kysymykseen myöskään, jos autotallien hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät perintönä, testamentilla tai pesänjaossa avio-oikeuden nojalla tai kun ne siirtyvät puolisolle, lapselle tai lapsenlapselle. Sellaisia saantoja, joissa saajana olisi nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu X:n yhtiöjärjestyksen määräyksessä.

18.10.2022

Myös kiinteistökauppariidat kannattaa yrittää sopia

Korkein oikeus on antanut aivan tuoreen ratkaisun (KKO:2022:56) koskien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumista tilanteessa, jossa riidan toinen osapuoli on tehnyt ennen tuomion antamista kaksi sovintotarjousta.

25.3.2022

Voidaanko työehtosopimuksen alueellista rajoitusta soveltaa arvioidessa työn olennaista ja pysyvää vähentymistä?

Jos työehtosopimus määrää alueellisen rajoituksen koskien työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työsuhteessa olevalle, tuntuu sen soveltaminen hyvin yksiselitteiselle. Työoikeudelliset asiat voivat välillä olla kuitenkin hyvin monitulkintaisia.

7.12.2021

Muista noudattaa laissa määrättyjä muotosäännöksiä

Lähtökohtaisesti sopimusoikeudessa vallitsee sopimusvapaus. Tämä tarkoittaa mm. oikeutta tehdä sopimus sen sisältöisenä kuin haluaa ja siinä muodossa kuin haluaa – edellyttäen, että sopimus ei ole lain tai hyvien tapojen vastainen. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan toisinaan sopimus on tehtävä tietyssä muodossa. Vaatimuksena voi olla kirjallinen muoto, todistajien käyttäminen, viranomaisen vahvistus jne. Erilaisten muotosäännösten noudattamatta jättämisellä on myös erilaisia seuraamuksia. Noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa suoraan sopimuksen pätemättömyyden tai jonkin muun haitallisen seuraamuksen tekijälle (esim. rekisteröintikelvottomuus).

24.11.2021

Vilpittömän mielen suoja

Korkein oikeus on 19.10.2021 antanut ratkaisun vilpittömän mielen suojaa koskevassa asiassa (KKO 2021:77). Asiassa oli kysymys siitä, että henkilö oli syyskuussa 2015 luovuttanut asunto-osakeyhtiön osakekirjoja pantiksi pankille ja osakekirjat olivat tulleet noin viikkoa aikaisemmin ulosmitatuiksi. Pankin käytössä oli ollut noin puolitoista vuotta vanha isännöitsijäntodistus, josta ilmeni se, että panttaaja oli osakkeiden omistaja. Normaali pankkikäytäntö oli, että isännöitsijäntodistus saisi olla vain kolme kuukautta vanha. Käräjä- ja hovioikeus olivatkin hylänneet pankin kanteen ja katsoneet pankin laiminlyöneen selonottovelvollisuutensa. Sen sijaan korkein oikeus katsoi pankin saavan vilpittömän mielen suojaa, koska osakkeiden ulosmittaus ei olisi ilmennyt sellaisestakaan tuoreemmasta isännöitsijätodistuksesta, jota pankin olisi voitu kohtuudella edellyttää käyttäneen. Pankille siis vahvistettiin oikeus maksun saamiseen pantin arvosta.

7.9.2021

Korvausvastuusta ja ilmoittamisvelvollisuudesta asunto-osakeyhtiössä

Korkein oikeus on kesällä 2021 antanut mielenkiintoisen asunto-osakeyhtiön kunnossapitoa koskevan ennakkoratkaisun KKO 2021:35.

3.9.2021

Liiketoimintasiirron perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa – KHO 2021:93

Omaisuuden omistusajalla on toisinaan ratkaiseva vaikutus omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Omaisuuden luovutus saattaa olla jopa verovapaa omistusaikaa koskevan edellytyksen täyttyessä. Osakkeiden omistusajan laskenta ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa yksiselitteistä, kuten esimerkiksi silloin, kun emoyhtiö luovuttaa ensin tytäryhtiölleen liiketoimintakokonaisuuden saaden apporttiomaisuuden luovutuksesta vastikkeeksi tytäryhtiön uusia osakkeita ja muutaman kuukauden kuluttua liiketoimintasiirrosta luovuttaa tytäryhtiönsä koko osakekannan edelleen konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 30.6.2021 antamassaan ratkaisussa (KHO 2021:93) ottanut kantaa liiketoimintasiirrossa saatujen osakkeiden omistusajan määräytymiseen käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

20.8.2020

Vuokralaista ei voi velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria (KKO 2020:57)

Jos laissa määrätään vuokranmaksuvelvollisuudesta hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta vuokralaisen vielä pitäessä huoneistoa hallinnassaan, olisiko silloin myös selvää, että tuomioistuin voisi velvoittaa vuokralaista maksamaan vuokraa tältä tulevaisuudessa tapahtuvalta ajalta? Ei ole, toteaa korkein oikeus tuoreessa niin sanottuja päivävuokria koskevassa ratkaisussaan.

10.6.2020

Ostajan tarkastusvelvollisuudesta kiinteistön kaupassa (KKO 2020:23)

Maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.

26.5.2020

KKO:lta mielenkiintoinen ratkaisu osakassopimusten soveltamiseen liittyen

Osakassopimuksissa usein sovitaan yhtiössä työskentelevien osakkaiden työskentelyn ja osakeomistuksen yhteydestä siten, että työsuhteen päättyessä myös osakkuuden on tarkoitettu päättyvän. Periaatteena ja tavoitteena tämä on selkeä, mutta usein nämä ns. leaver-ehdot ovat osakassopimuksen riitaherkimpiä osa-alueita, koska ehtojen soveltamisessa voi olla kyse merkittävistä rahallisista intresseistä. Lisäksi näiden ehtojen soveltamistilanteessa osapuolet voivat olla jo valmiiksi erimielisiä esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvistä olosuhteista.

21.5.2019

KKO 2019:41: Onko sittemmin haitalliseksi aineeksi todetun, mutta rakennusaikana yleisesti käytetyn rakennusmateriaalin löytyminen kiinteistöstä laatuvirhe?

Korkein oikeus on 9.5.2019 antanut ratkaisun KKO 2019:41, jossa on arvioitu sitä, voidaanko 1950-luvulla rakennetun peruskorjaamattoman talon rakenteista löytyvää kivihiilipikeä eli kreosoottia pitää kiinteistön laatuvirheenä vai ei.

12.3.2019

Ostajalla ei ollut oikeutta vedota virheeseen kiinteistön kaupassa

Korkein oikeus on antanut toissa viikolla, 27.2.2019 ennakkoratkaisun otsikkoaiheesta (KKO 2019:16.)

27.2.2019

KKO 2019:13 Ikuisuus päättyi 116 vuoden kuluttua irtisanomalla

Ikuisuudella voidaan yleiskielessä tarkoittaa joko ajan ulkopuolista olevaisuutta tai sitten hieman maallisemmin vain ääretöntä määrää aikaa. Ääretön taas on matematiikan ja filosofian keskeinen termi. Esimerkiksi joukko-opissa joukkoa kutsutaan äärettömäksi, jos se sisältää rajattoman määrän eri alkioita.  Ikuisuus siis sisältää rajattoman määrään mitä tahansa aikayksikkö? Väärin! Korkein oikeus päätti juuri, että ikuisuus sisälsi tasan 116 vuotta. Vai päättikö?

14.2.2019

KKO 2019:11 Asianajajaliiton valvontalautakunta puuttui oikealla tavalla liian suureen laskuttamiseen

Saako asianajaja laskuttaa mielivaltaisesti mitä tahansa asiakkaaltaan? Ei todellakaan saa.

29.1.2019

Virkavastuun realisoituminen

Pääsääntöisesti suomalainen virkamieskunta on säntillistä ja tekee työnsä luterilaisella työmoraalilla. Usein uutisointia seuratessa syntyy mielikuva, että niin halutessaan suomalainen virkamies saa kuitenkin harjoittaa mitä ihmeellisintä typeryyttä, eikä siitä yleensä seuraa mitään. Viime vuoden lopulla korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun KKO 2018:90 koskien virkamiehen vastuuta. Siinä virkamies oli jättänyt tekemättä lain mukaiset tehtävänsä, mistä seurasi yhden lapsen kuolema ja neljän henkilön loukkaantuminen. Virkavastuu on paljon viljelty sana, erityisesti jos antaa virkamiehelle negatiivista palautetta, mutta se oikeastaan pitää sisällään?

17.4.2018

Johtaja muuttaa, meneekö yhtiön kotipaikka perässä?

Johtaja muuttaa, meneekö yhtiön kotipaikka perässä? Viime aikoina vastaan on tullut kaksi mielenkiintoista tapausta, joissa on jouduttu pohtimaan yhtiön johtohenkilöiden asuinpaikan vaikutusta yhtiön verotukseen.

Näytä lisää