Blogi

28.6.2022

Varhainen saneerausmenettely

Kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi tulee voimaan yrityssaneerauslain muutos, joka tuo mukanaan uuden oikeudellisen termin varhaisen saneerausmenettelyn. Kysymys on lähinnä siitä, missä vaiheessa ja millä edellytyksillä yrityssaneerausmenettelyn voi 1.7.2022 lähtien saada alkamaan. Varhaisen saneerausmenettelyn lanseeraamisen myötä tähän asti käytössä ollutta saneerausmenettelyä kutsutaan jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi.

28.6.2021

Viisaasti vesillä – vesiliikennelain lyhyt oppimäärä

Vastikään uudistunut vesiliikennelaki ulottaa päällikön vastuuta koskevan sääntelyn nyt myös huviveneilyyn. Mitä tämä tarkoittaa ja millaisia sanktioita päällikön vastuun laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata?

4.5.2021

Uudistuva jätelaki ja tuottajavastuu

Hallituksen esitys niin kutsutusta jätesäädöspaketista, joka panee toimeen EU:n uudistetun jätedirektiivin asettamia vaatimuksia kansallisesti, hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 25.3.2021. Jätelain uudistus tuo toteutuessaan muutoksia myös tuottajavastuujärjestelmään. Suomessa tuottajavastuujärjestelmä on käytössä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, pakkausten sekä akkujen ja paristojen osalta. Yksittäisiä tuoteryhmiä koskevissa järjestelmissä on joitakin eroja, mutta tuottajan vastuut rakentuvat samojen pääperiaatteiden varaan, joista tärkein on tuottajan velvollisuus järjestää markkinoille saattamiensa tuotteiden jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista.

16.4.2021

Hallitus esittää jatkoa osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä, osuuskunnissa ja yhdistyksissä järjestettävien kokousten erityisjärjestelyille

Viime keväänä Suomessa siirryttiin muun maailman tapaan hoitamaan niin opintoja, töitä kuin erilaisia tapaamisiakin etäyhteyksin. Kaikenlaista kokoontumista tuli välttää, mikä aiheutti myös huolenaiheen siitä, miten erilaisten lakisääteisten ja sääntömääräisten kokousten järjestäminen voitaisiin korona-aikana turvata. Ongelman ratkaisemiseksi keväällä 2020 säädettiin laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020). Tarkoituksena oli turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys koronaepidemian aikana terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti.

19.3.2021

Muutoksia potilasvahinkojen korvaamiseen – uusi potilasvakuutuslaki (948/2019)

Uusi potilasvakuutuslaki (948/2019) tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Lainsäädäntöhankkeen taustalla oli aiemman potilasvahinkolain (585/1986) puutteellisuus ja epäselvyys. Uuden lain yhtenä tavoitteena, jo tehtyjen muutosten systematisoinnin lisäksi, on parantaa ja täsmentää vahinkoa kärsineiden asemaa potilasvahinkojen korvaamista arvioitaessa.

10.2.2021

Uusi konkurssilain väliaikaismuutos astui voimaan 1.2.2021

Suomen ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli vuosi. Sittemmin covid-pandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia yksilöiden ohella yritysten toimintaan. Joillakin toimialoilla epidemian käynnistämä kriisi on koettelut yrityksiä rajusti. Maksuvaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pyritty suojaamaan muun ohella väliaikaisin lainsäädäntömuutoksin. Konkurssilakia koskevat koronapoikkeukset ovat olleet voimassa viime toukokuusta asti. Muutokset ovat merkittävästi rajoittaneet velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin. 1.2.2021 voimaan tulevalla uudella konkurssilain muutoksella aiemmin väliaikaisesti poistettu maksukyvyttömyysolettama otetaan jälleen käyttöön – tällä kertaa velallisen eduksi muutettuna.

15.12.2020

Henkilöstöantien verotukseen helpotusta

Työntekijöille toteutettavien osakeantien verotusta koskeva hallituksen esitys (HE 73/2020) on nyt hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutos helpottaa osakepohjaisia henkilöstön kannustinjärjestelyjä. Muutos on tervetullut, sillä se tuo selkeyttä arvostuskysymyksiin ja lisäksi mahdollistaa useissa tilanteissa nykyistä alhaisemman merkintähinnan henkilöstöanneissa ilman riskiä veroseuraamuksista.

4.11.2020

Maksukyvyttömyysolettamasta konkurssissa

Kuten tiedossa on, hallitus muutti korona tilanteen takia toukokuussa 2020 konkurssilakia väliaikaisesti siten, ettei velallista lain voimassaoloaikana oleteta maksukyvyttömäksi, mikäli tämä ei ole maksanut viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Aiheesta kirjoitti toukokuussa blogissaan esimerkiksi asianajajamme Matti Kökkö (https://www.lrhto.fi/blogi/2020/oliko-konkurssilain-muuttaminen-koronakriisin-takia-tarpeellista-ja-jarkevaa/) pitäen muutosta tarpeettomana.

20.10.2020

Kilpailukieltosopimuksia säännellään uudelleen

Työsopimuslain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

11.6.2019

Ympäristölupien muuttamisen laintarkistus osuu perusoikeuksien ytimeen

Ympäristölupia koskeva lainsäädäntö on jälleen kerran suurennuslasin alla Suomessa. Vesilain (VL 587/2011) ja ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) mukaisia lupia koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan tarkistamassa lupien muuttamiseksi vastaamaan EU:n vesienhoidon ympäristötavoitteiden asettamia vaatimuksia. Samalla lupien muuttamisen laintarkistus osuu Suomen valtiosääntöoikeudellisten perusoikeuksien ytimeen.

17.5.2019

Osakkeenomistajien oikeuksia koskevan muutosdirektiivin kansallinen täytäntöönpano – lakimuutoksia voimaan 10.6.2019 alkaen

Direktiivin täytäntöönpanoa koskevat lakimuutokset kohdistuvat suurilta osin arvopaperimarkkinalakiin ja osakeyhtiölakiin. Direktiivin ja sen nojalla annetun kansallisen lainsäädännön tärkeimpänä tavoitteena on edistää osakkeenomistajien pitkäaikaista vaikuttamista sekä lisätä avoimuutta pörssiyhtiöiden ja sijoittajien välillä erityisesti yhtiöiden palkitsemiskäytäntöihin ja lähipiiritoimiin liittyen.

14.5.2019

Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimus poistuu 1.7.2019

Anni Laukkanen pohti blogissamme viime syksynä, voiko osakeyhtiön perustaminen jäädä kiinni 2.500 eurosta. Osakeyhtiölain mukaan kun yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääoman on tullut olla tuo kyseinen 2.500 euroa.

3.5.2019

Ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö uudistuu

Taas on se aika vuodesta, kun ylioppilastutkintoa suorittavat kokelaat jännittävät ylioppilastuloksiaan. Nuorten stressistä kirjoituksiin ja jatko-opintoihin liittyen on kirjoitettu paljon. Yhtenä syynä tähän on, että korkeakoulut ovat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa linjanneet, että vuoteen 2020 mennessä nykyistä merkittävämpi osa korkeakouluopiskelijoista valitaan todistusvalinnalla ja todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Ylioppilastodistuksen painoarvo jatkokoulutukseen hakeuduttaessa kasvaa edelleen, kun todistusvalinnasta on tarkoitus tulla pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen, ja samalla lukiolaisnuorten kokeman uupumuksen pelätään lisääntyvän.

27.3.2019

Mikä muuttuu työaikalainsäädännössä?

Eduskunta hyväksyi istuntokautensa viime metreillä 13.3. uuden työaikalain, joka tulee voimaan 1.1.2020. Uuden lain tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia varmistamalla joustavat työaikajärjestelyt erilaisten yritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista. Vuodelta 1996 peräisin olevan lain uudistaminen oli työlästä työnantajien ja palkansaajien järjestöjen näkemyserojen johdosta. Keskeisimmät näkemyserot koskivat työnantajapuolen vaatimuksia paikallisen sopimisen käyttöalan laajentamisesta sekä asiantuntijoiden työn rajaamisesta työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Kumpikaan näistä vaatimuksista ei päätynyt uuteen työaikalakiin. Merkittävimpiä muutoksia ovat joustotyöaikaa koskeva uusi työaikamalli sekä työaikapankkeja, liukuvaa työaikaa ja jaksotyöaikaa koskevan sääntelyn muutokset.

5.3.2019

Uusi tavaramerkkilaki – voiko tulevaisuudessa hajun rekisteröidä tavaramerkiksi?

Kollegani Niina Uski kirjoitti viime vuoden marraskuussa blogissamme siitä, minkälaiset merkit voivat nauttia tavaramerkkioikeudellista suojaa. Kuten Niina blogikirjoituksessaan kertoi, voimassa olevan tavaramerkkilain mukaan tavaramerkkinä on mahdollista rekisteröidä mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti. Kirjoituksessa enteiltiin tulevaa tavaramerkkiuudistusta, jonka oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa. Tavaramerkkiuudistuksen voimaantulo viivästyi alkuperäisestä arviosta, mutta näyttää lupaavasti siltä, että kevään koettaessa meillä sovelletaan uutta lakia. Nimittäin eduskunta on ensimmäisellä käsittelykierroksella hyväksynyt uutta lakia koskevan hallituksen esityksen ja tänään on luvassa toinen täysistunto. Uuden tavaramerkkilain tuomista keskeisimmistä uudistuksista voit lukea kirjoittamastani artikkelista täältä.

1.2.2019

Välimiesmenettelystä ja välimiesmenettelylain uudistustarpeesta

Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi viime viikon perjantaina Asianajajapäivässä, että nykyinen välimiesmenettelylaki kaipaa päivitystä, ja sen vuoksi ollaan käynnistämässä lain uudistaminen. Tavoitteena olisi saada Suomeen kansainvälisten standardien mukainen välimiesmenettelylaki. Tämä olisi nyt ajankohtaista, koska välimiesmenettelyn suosio on kansainvälisesti kasvanut ja Suomen kannalta olisi tärkeää saada houkuteltua myös kansainvälisiä liike-elämän riitoja ratkaistavaksi suomalaiseen välimiesmenettelyyn. Tällä nähtäisiin olevan yhteiskunnan kannalta positiivisia taloudellisia vaikutuksia.

4.1.2019

Askeleen lähempänä yhteisöjen tulolähdejaon poistamista?

Yrittäjä ei välttämättä yritystoimintaa harjoittaessaan pysähdy heti ensimmäisenä miettimään, millä tavalla tämän juuri tietystä toiminnasta saadun tulon verotus toimitetaan. Yritystoiminta voikin sisältää luonteeltaan hyvin erilaisia toimintoja, ja niiden verotuksenkin toimittaminen tapahtuu nykyisin eri tavoilla.

26.6.2018

Taksiliikenteestä villi länsi?

Taksiliikenteestä villi länsi? Takseja koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.7.2018. Muutoksista on uutisoitu varsin värikkäästi. Milloin on todettu lainsäädännön muuttamisen johtavan taksien hinnoittelun villiin länteen ja milloin todettu taksien kallistuvan muutoksen myötä. Mikä sitten oikeasti muuttuu?

18.12.2017

Alkoholin etämyynti – sallittua vai kiellettyä?

Perjantaina 15.12.2017 eduskunta on äänestänyt vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostosta. Äänestyksen tulos oli 98 – 94. Tämä tarkoittaa sitä, että prosenttiraja nostetaan 5,5 prosenttiin. Päätös ei kuitenkaan vielä ole lopullinen, koska eduskunta ei hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä sellaisenaan ja asia meni vielä suuren valiokunnan käsiteltäväksi. Suuri valiokunta ilmoitti kokoonnuttuaan yhtyvänsä eduskunnan täysistunnon päätökseen. Tämän lisäksi asiasta lopullisen päätöksen saaminen edellyttää vielä toista äänestystä. Tällöin kansanedustajia sitoo kuitenkin ryhmäkuri, jolloin eri tuloksen saamisen ei pitäisi olla mahdollista.

17.11.2017

Liiketoimintakielto tehostuu – Mikä muuttuu?

Liiketoimintakieltoa koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan.

Näytä lisää