Julkisissa hankinnoissa tarjoajat pyrkivät usein rajoittamaan tarjouksensa julkisuutta määrittelemällä tarjous laajasti liike- ja ammattisalaisuudeksi. Julkisuuslaki suojaa tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksia. Hankintayksikön tulee kuitenkin arvioida tarjousasiakirjojen julkisuutta objektiivisesti eikä se ole sidottu tarjoajan määritelmään liike- ja ammattisalaisuudesta.
Liikesalaisuuksilla on merkittävä rooli elinkeinoelämässä ja siksi niille annetaan oikeusjärjestyksessämme vahvaa suojaa. Yksittäisissä tilanteissa liikesalaisuuden suoja voi kuitenkin väistyä tärkeämpänä pidettävän intressin tieltä. Yksi näistä tilanteista pohjautuu todistamisvelvollisuuteen tilanteessa, jossa erittäin tärkeät syyt puoltavat todistamista. Vastakkain ovat tällöin liikesalaisuuden paljastumisen seuraukset salaisuuden haltijalle ja salaisuuden paljastamisen merkitys todisteena.
Suomen ensimmäinen liikesalaisuuslaki suojaa yritysten liikesalaisuuksia ja antaa keinot puuttua loukkauksiin Uusi liikesalaisuuslaki on tullut voimaan viime viikon keskiviikkona 15.8.2018. Uuden lain taustalla on EU:n direktiivi liikesalaisuuksien suojasta. Suomen ensimmäistä liikesalaisuuslakia voidaan pitää isona askeleena yritysten ja yksityisten henkilöiden immateriaalisen omaisuuden suojaamisessa, koska uudessa laissa määritellään ensimmäistä kertaa se, mitä voidaan pitää liikesalaisuutena. Liikesalaisuuksien määrittelyn lisäksi laista tekee käytännön tasolla merkittävän se, että lakiin on säädetty laajat oikeussuojakeinot liikesalaisuuden haltijalle ja liikesalaisuuksien haltija voi saattaa jatkossa liikesalaisuuksien loukkaukset käsiteltäväksi käräjäoikeudessa markkinaoikeuden ohella. Vastaavaa tuomioistuinten rinnakkaista toimivaltaa koskevaa oikeuspaikkasäännöstä ei muussa lainsäädännössä ole. Liikesalaisuuksien haltija on laissa määritelty laajasti ja todettakoon, että yritysten ohella myös luonnolliset henkilöt voivat olla liikesalaisuuksien haltijoita.
Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/943) liikesalaisuuksien suojaamisesta annettiin kesäkuussa 2016. Toimistomme sivulla on jo aiemmin syksyllä julkaistu asiaa koskeva blogikirjoitus.
Julkisuusperiaate - oikeus saada tietoa on selkeä lähtökohta. Jokaisella on halutessaan oikeus pyytää ja saada tieto viranomaisten hallussa olevista asiakirjoista.
Euroopan parlamentti ja neuvosto on 26.4.2016 antanut direktiivin julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta, eli lyhyemmin liikesalaisuusdirektiivin.
