Blogi

Etusivu > Julkaisut > Blogi > perinnönjako
26.9.2023

Perinnöstä luopuminen ja perillisen ulosotto

Korkein oikeus antoi kesällä ratkaisun, jossa asetelma oli lähtökohtaisesti melko erikoinen. Jutussa oli kysymys ensiksi siitä, oliko ulosottovelallisella oikeus valittaa siitä, että hänen osuutensa isänsä kuolinpesään oli ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi ja toiseksi siitä, oliko hänen katsottava ottaneen perinnön sillä tavoin vastaan, ettei hänellä ollut enää oikeutta luopua perintöoikeudestaan. Isän kuolemasta oli ulosoton tapahtuessa kulunut 23 vuotta.
9.11.2021

Perintökaaren mukainen lesken vähimmäissuoja

Puolison kuoltua laki suojaa lesken taloudellista asemaa, vaikka leski ei saisi puolisonsa omaisuutta perintönä tai vaikka leskellä ei olisi avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Perintökaaren mukaan leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön kuuluva eloonjääneen puolison kodiksi sopiva asunto. Puhutaan lesken vähimmäissuojasta. Kuolinpesällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta hankkia asuntoa lesken hallintaan, jos jäämistöön ei asuntoa sisälly. Jos leski itse omistaa kodiksi sopivan asunnon, ei tätä oikeutta leskellä myöskään ole.
17.9.2021

Perinnönjaon oikaisusta

Perintökaari sisältää perinnönjaon oikaisua sääntelevän luvun. Kyseinen luku on tullut voimaan vasta 1.1.2016, mutta sitä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toimitettuun perinnönjakoon. Lisäyksellä on pyritty selventämään oikeustilaa tapauksissa, joissa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus perintöön on aiemmin toimitetussa perinnönjaossa sivuutettu tai lapsen ja vanhemman välinen suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen. Sivuutetulla perillisellä tai testamentin saajalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla lain tai testamentin nojalla on oikeus jäämistöön, mutta jota ei ole alkuperäisessä perinnönjaossa toteutettu.
15.6.2021

Ennakkoperintö, suosiolahja vai jotakin muuta?

Muistan, että asianajajapolun alkupuolella eräitä vaikeimmin avautuvia asioita olivat ennakkoperintö, suosiolahja ja ehkä erityisesti näiden käsitteiden välinen suhde. Ennakkoperintöä koskeva pohdinta tulee usein vastaan siinä yhteydessä, kun vanhemmat lahjoittavat omaisuuttaan lapselleen. Lahjakirjaan tehdään yleensä merkintä siitä, että lahjaa ei ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä. Merkintää pidetään tarpeellisena, koska Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan ”Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.” Useimmiten asiakkaat haluavat, ettei lahjaa pidetä lahjansaajan ennakkoperintönä, ja tämän vuoksi lahjakirjassa on siis tarpeen kieltää lahjoituksen olevan ennakkoperintöä.
5.1.2021

”Leskihän perii puolet ja lapset toisen puolen, eikö niin?”

Varsin monet ihmiset tuntuvat luulevan, että vastaus otsikon kysymykseen on kyllä. Vaan ei ole. Itse asiassa ei ole siellä päinkään, jos sallitaan ripaus terminologista tarkkuutta ja näsäviisautta.
20.11.2015

Perinnönjaon oikaisuun ehdotetaan uusia säännöksiä

Hallitus esittää, että perintökaareen lisättäisiin uusi luku perinnönjaon oikaisusta ja omaisuuden palautusvelvollisuudesta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 22.10.2015.
2022 2023 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015