Blogi

22.4.2022

Onko sopimuksen muuttamisen muodolla merkitystä muutoksen sitovuuden kannalta?

Sopijapuolilla on oikeusjärjestyksemme mukaan laaja sopimusvapaus, joka ulottuu myös sopimuksen muuttamiseen. Tästä lähtökohdasta huolimatta sopimuksen muotovapautta voidaan rajoittaa erilaisilla muotovaatimuksilla, joista yksi esimerkki on vaatimus kirjallisesta muodosta.  

6.4.2022

Uudet IT2022 -ehdot julkaistu

IT-sopimuksissa yleisesti käytetyt IT2018 -ehdot on päivitetty ja korvattu uusilla IT2022 -ehdoilla. Ehtoja on päivitetty esimerkiksi sopijapuolten vastuunrajoituksen määrän ja henkilötietojen käsittelyn osalta. Keskeinen muutos on myös datan käyttöön laaditut omat, uudet erityisehdot (IT2022 EDH), joiden ottaminen osaksi sopimusta on arvioitava tapauskohtaisesti.

25.1.2022

Sopimuksen vakiomuotoiset ehdot

Sopimukset ovat harvemmin täysin samanlaisia. Sopimuksen tarkoitus ja sen toteuttamiseksi tarpeelliset ehdot on aina tapauskohtaisesti räätälöitävä kuhunkin yksittäiseen tilanteeseen sopiviksi. On eri asia sopia tietynlaisen pienen komponentin ostamisesta kuin järkälemäisen tuotteen myymisestä. Näin nyt esimerkinomaisesti.

14.12.2021

Voiko sopimuksen irtisanomisen perua?

Sopimusvapauden vallitessa on vapaus päättää tehdäkö sopimus vai ei ja kenen kanssa ja millaisin ehdoin. Tähän aikaan vuodesta tehdään paljon sopimuksia esimerkiksi hinnoista tai alennuksista seuraavalle kalenterivuodelle. Sopimukset ovat tietenkin tällöin lähtökohtaisesti määräaikaisia vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin, jos takana on pitkä liikesuhde, voidaan sopimussuhteen katsoa muodostuvan muistakin osista kuin vain esimerkiksi vuodelle 2022 sovituista hinnoista. Tällöin sopimus pitääkin ehkä irtisanoa eikä luottaa sen automaattisesti päätyvän.  Sellaisiakin sopimuksia olen nähnyt, jotka on sovittu olemaan voimassa ilman mitään mahdollisuutta sopimuksen irtisanomiseen tai ehtoa sopimuksen päättymisestä määräajan kuluttua. Tällöinkin olosuhteet voivat muuttua niin, että sopimuksesta voi poikkeuksellisesti kuitenkin vapautua, mutta siitä ei ollut tässä blogissa tarkoitus puhua. Sen sijaan tarkoitus on käsitellä sitä, mikä on tilanne, jos sopimuksesta haluaisi vapautua neuvotellakseen uuden sopimuksen vain sen vuoksi, että on tyytymätön esimerkiksi sovittuihin hintoihin. Sopimus irtisanotaan osana neuvottelutaktiikkaa, jotta saataisiin edullisemmat ehdot uudessa sopimuksessa. Miten käy, jos sopimuskumppani sanookin, että all right, antaa sopimuksemme päättyä. Klassinen esimerkki tästä on kaukana historiassa, jolloin eräs vuokralainen halusi neuvotella liikepaikan osalta uuden alemman vuokran ja irtisanoi sopimuksen vailla tarkoitusta siirtää liiketoimintaansa muualle. Siinähän kävi huonosti, kun vuokranantaja totesikin, että muitakin tulijoita paikalle on.

3.12.2019

Hiljainen sopimus

Sopimus syntyy perinteisesti tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella. Tämä käsitys sopimuksen synnystä perustuu lakiimme varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) eli niin kutsuttuun oikeustoimilakiin. Jos tarjousta ei ole sellaisenaan vastauksessa hyväksytty, on kyse vasta vastatarjouksen tekemisestä, mikä oikeustoimilain näkökannan mukaan vaatii vielä alkuperäisen tarjouksenantajan hyväksyvän vastauksen uuteen vastatarjoukseen, jotta pätevän sopimuksen voitaisiin katsoa syntyvän. Oikeustoimilain mukainen sääntely siis edellyttää sopimukseen aikovilta nimenomaista tahdonilmaisua eli jonkinlaista osapuolten välistä ilmaisua siitä, että osapuolet haluavat ryhtyä sopimukseen toistensa kanssa.

5.4.2019

Ennakointia sopimustoimintaan ja konfliktien hallintaan

Erikokoisten yritysten toiminnassa sopimukset ovat usein koko yrityksen toiminnan elinehto. Olipa kyse sitten yrityksen sisäisistä – vaikkapa työ-, ja osakassopimuksista – taikka liikekumppaneiden tai asiakkaiden kanssa solmittavista kaupallisista sopimuksista, rakentuu yrityksen toiminta keskeisiltä osin erilaisten sopimusten pohjalle. 

1.12.2017

Toisen virhe on toisen aarre – Mitä yrityksesi voi oppia Uberistä

Yhdysvaltalainen kuljetusyhtiö Uber tiedotti viime viikolla, että hakkerit ovat onnistuneet varastamaan henkilökohtaisia tietoja 57 miljoonalta yhtiön asiakkaalta sekä kuljettajalta eri puolilla maailmaa vuoden 2016 loppupuolella. Uber maksoi mediatietojen mukaan hakkereille 100.000 dollaria varastettujen tietojen tuhoamisesta sekä asiasta vaikenemisesta. Tiedoissa oli muun muassa sähköpostiosoitteita, nimiä sekä puhelinnumeroita. Yhtiön mukaan varastetuissa tiedoissa ei ollut kuitenkaan matkojen sijaintietoja, luottokorttinumeroita, pankkitilinumeroita, henkilötunnuksia tai syntymäaikoja.

27.2.2017

Sananen legal designistä

Maailma muuttuu ja niin myös juridiikka. Mutta voiko juridiikan tulevaisuus olla sitä, että työsopimus voidaan laatia jatkossa sarjakuvan muotoon tai että visuaalisesti informatiivinen mobiilisovellus ohjaa käyttäjäänsä tekemään juridisesti merkityksellisiä ja sitovia päätöksiä avioeroprosessissa? Nämä esimerkit edustavat jo legal design -ajatteluun perustuvaa todellisuutta maailmalla, vaikkakin valtavirtaan tällainen malli ei ole vielä päätynyt. Juridiikassa on perinteisesti kiinnitetty huomioita muotoseikkoihin ja jatkossa tämä voi saada uuden merkityksen, kun muotoseikka tarkoittaakin jotain ihan muuta kuin sisällön yksityiskohtaa.

3.10.2016

Muista tietosuoja-asetus tehdessäsi sopimuksia

Tietosuoja on kaikessa abstraktiudessaan vaikea mutta erittäin ajankohtainen aihe. EU:n uusi tietosuoja-asetus ja sen sanamuoto on hyväksytty sekä Euroopan parlamentin että Neuvoston puolesta ja se astuu lopullisesti voimaan siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. Uudistus tuo mukanaan monenlaisia täsmennyksiä myös Suomessa voimassaolevaan ja uuden asetuksen kanssa jossakin määrin samankaltaiseen henkilötietolakiin. Suurin periaatteellinen muutos asettaa kuitenkin myös suomalaisille uusia käytännön vaatimuksia: yritysten on vastedes sakon uhalla kyettävä vaadittaessa todistamaan toimivansa oikein, vaikka tietosuojaloukkausta ei olisi vielä edes tapahtunut. Asetus määrittelee siis uuden ennakollisen osoitusvelvollisuuden henkilörekisterin pitäjälle.