Blogi

5.6.2019

Oikeusvaltio hallitusohjelmassa

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma on mielestäni valtiontalouden kannalta huolestuttava. Sisällöllisesti siinä sen sijaan on paljon hyvää. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana olen erityisen tarkkaan lukenut ohjelman oikeusvaltiota ja oikeudenhoitoa koskevat osat.

14.2.2019

KKO 2019:11 Asianajajaliiton valvontalautakunta puuttui oikealla tavalla liian suureen laskuttamiseen

Saako asianajaja laskuttaa mielivaltaisesti mitä tahansa asiakkaaltaan? Ei todellakaan saa.

27.10.2017

Maailman asianajajat koolla

Asianajajien kansainvälinen järjestö on nimeltään International Bar Association (IBA). Sen jäseniä ovat käytännössä kaikkien maailman valtioiden kansalliset asianajajaliitot sekä lisäksi suuri joukko yksittäisiä asianajajia, jotka ovat halunneet liittyä IBAan henkilöjäseninä. Järjestöllä on monia oikeusvaltion ja oikeusturvan edistämistä koskevia hankkeita, minkä lisäksi se järjestää vuosittain useita kymmeniä koulutustilaisuuksia eri puolilla maailmaa.

13.9.2017

Pohjoista ulottuvuutta

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana vastaan myös liiton kansainvälisestä yhteistyöstä, jota tehdään monella eri foorumilla. Meille lähin viiteryhmä ovat muut Pohjoismaat ja myös Baltian maat. Paitsi, että ne ovat maantieteellisesti lähellä, niiden yhteiskunta- ja oikeuskuntajärjestelmät ovat varsin lähellä omaamme. Myös kulttuureissa on paljon yhteistä pitkän yhteisen historian ansiosta. Lainsäädäntö, oikeusjärjestelmä ja asianajajakunnan asema oikeudenhoidon toimijana ovat hyvin yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaisia. Siksi yhteistyö lähimaidemme kanssa antaa yleensä eniten konkreettisia eväitä omaan tekemiseen.

21.3.2017

Miten syntyi nykyaikainen asianajotoiminta

Kirjoitus on tiivistelmä eduskunnan lakivaliokunnan Suomi 100 -juhlaseminaarissa 9.3.2017 pitämäni esitelmän historiakatsauksesta

27.5.2016

Keväinen Belfast eurooppalaisten nuorten asianajajien kanssa

Suomen Asianajajaliitto voi olla sinulle tuttu järjestö. Suomen Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö. Vastoin monen mielikuvaa, se ei ole ammattiliitto. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajajia on Suomessa noin 2 000. Asianajajaliiton jäsenistö jakautuu kahteentoista paikallisosastoon, joilla on paikallista toimintaa. Suomessa Asianajoliiton toiminta on pääsääntöisesti suunnattu kaikenikäisille. Toisin on muualla Euroopassa.

19.1.2016

Suomen asianajajat koolla

Suomessa on 2126 asianajajaa. Yli puolet ammattikunnasta oli koolla, kun yli 1500 asianajajaa ja kutsuvierasta kokoontui viime viikon lopussa Kalastajatorpalle Asianajajapäivään. Kutsuvieraina oli hyvin laaja joukko oikeuselämän vaikuttajia, alkaen korkeimman oikeuden presidentistä Timo Eskosta, joka erinomaisessa tervehdyspuheessaan otti kantaa mm. käräjäoikeusverkoston supistamista vastaan. Hän myös korosti asianajajakunnan roolia oikeudenhoidon orgaanina ja oikeusturvan takeena.

26.11.2015

Asianajajien näkymätön rooli

Asianajajan tehtävänä on ajaa asiakkaansa asiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Asianajajan ensisijaisena työkaluna on kirjoitettu laki. Lisäksi asianajaja voi tukeutua riippumattomaan ja toimivaan hallintokoneistoon, joka tarvittaessa tutkii ja ratkaisee asian ja huolehtii myös siitä, että ihmisten tai yritysten lailliset oikeudet tulevat turvatuksi. Näiden meille itsestään selvien rakenteiden ansiosta asianajaja voi asiakkaan asian ajamisen jälkeen palata arkisiin askareihinsa eli ajamaan seuraavan asiakkaansa asiaa.

8.9.2015

Asianajajayhteistyötä Pohjolassa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden asianajajaliittojen johto tapaa säännöllisesti. Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtajana osallistuin viime viikonloppuna Riiassa järjestettyyn Nordic-Baltic Presidential Meetingiin, jossa oli paikalla kaikkiaan kahdeksan maan asianajajaliittojen ylin johto. 

18.6.2015

Jarkko Ruohola jatkokaudelle Asianajajaliiton varapuheenjohtajana

Suomen Asianajajaliitto on asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto sääntelee ja valvoo asianajotoimintaa, edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä kehittää oikeusoloja ja oikeusturvaa. Kaikki Suomen runsaat 2.000 asianajajaa kuuluvat Asianajajaliittoon.

23.2.2015

Euroopan asianajajaliitot koolla

Eurooppalaisten asianajajaliittojen puheenjohtajistot kokoontuvat vuosittain Präsidentenkonferenziin Wieniin. Tänä vuonna kokous järjestettiin 43. kerran. Minulla oli ilo olla Suomen edustajana kokouksessa. Paikalla oli asianajajaliittojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia useimmista EU-maista. Muista eurooppalaisista asianajajakokouksista poiketen mukana oli lisäksi edustajat mm. Balkanin eri valtioista.

18.2.2015

Asianajajien ammattitaito on riittävä

Yle Uutiset kysyi syksyllä tuomarien näkemyksiä oikeudessa juttuja ajavien lakimiesten ja syyttäjien ammattitaidosta. Vastausten perusteella lakimiesten ammattitaito ei aina ole riittänyt jutun ajamiseen. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielestä suomalaisten oikeusturva ei kuitenkaan ole uhattuna, mutta lakimiesten kouluttamista pitää silti entisestään vahvistaa. Ja kuten Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä on todennut: "Pitkällä uralla meistä jokainen törmää tilanteisiin, joissa kaikkien oikeudenhoidon osapuolten osaaminen ei ole huipputasoa”. Tutkimus osoittaa kuitenkin Asianajajaliiton toiveet oikeudenkäyntiavustajien laatuvaatimusten tiukentamisesta oikeiksi. Yksi askel tähän suuntaan on ollut ns. lupalakimiesjärjestelmän käyttöönotto (oikeudenkäyntiasiamiehenä tuomioistuimissa voi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja).

18.2.2015

Miksi asianajaja?

Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, joissa oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin ammatillisesti valvotut lakimiehet. Suomessa tuli vuosi sitten voimaan laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Sen sääntely ei kuitenkaan koske muiden kuin oikeudenkäyntiasioiden hoitamista. Siten esim. yrityskaupan juridiikan hoitaminen tai perinnönjakokirjan laatiminen jäävät tuon valvonnan ulkopuolelle.