Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun KKO 2023:1, jossa on ollut kyse irtisanomisperusteen laillisuudesta, kun työntekijä on irtisanottu ja tämän jälkeen irtisanotun työntekijän kanssa samalle tutkimusalalle on otettu toinen työnantajan palveluksessa ennestään ollut työntekijä.
Jos työehtosopimus määrää alueellisen rajoituksen koskien työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työsuhteessa olevalle, tuntuu sen soveltaminen hyvin yksiselitteiselle. Työoikeudelliset asiat voivat välillä olla kuitenkin hyvin monitulkintaisia.
Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa sekä huomioimaan nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot muun muassa kasvattamalla vanhempainvapaapäivien määrää ja lisäämällä vapaiden käytön joustavuutta. Uudistuksen myötä kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.
Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Elinkeinoelämän keskusliiton maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi koronaepidemialla olevan ainakin jonkinasteisia negatiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyä tehtäessä ravintolat olivat vielä auki ja muutkin rajoitustoimet olivat pääosin vasta valmisteilla. Maaliskuun puolivälin jälkeen tehtyjen rajoitustoimien seurauksena yritysten talousnäkymät ovat heikentyneet entuudestaan.
Kun keskustelin muutama vuosi sitten pohjoisamerikkalaisten lakimieskollegojeni kanssa erilaisista keinoista sitouttaa osaavia asiantuntijoita työnantajayhtiöön, sain hämmästyä siitä, että heidän tarjoamansa keinovalikoima oli puhtaasti taloudellinen. Olin seminaarissa, jossa käsiteltiin toki vain lakialan yrityksiä, mutta silti työntekijöiden sitouttaminen nähtiin yksiomaan taloudellisin keinoin toteutettavana asiana. Keskusteluryhmäni ainoana eurooppalaisena asianajajana olin myös ainoa, joka otti esille etätyömahdollisuudet, vanhempainvapaat, kohtuulliset ja joustavat työajat, mahdollisuudet erilaisiin työvaihtoihin jne. Paikallisille lakimiehille nämä asiat kuitenkin näyttäytyivät mystisinä keinoina ja sain osakseni hienoista epäilyä kun kerroin, että meilläpäin lahjakas nuori saattaa jopa tietoisesti työllistää itsensä sellaiseen taloon, joka tarjoaa muutakin kuin pelkkää riihikuivaa.
Mikä työsopimuslaissa muuttuu?
