Blogi

12.12.2022

Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta

Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.

15.9.2022

Työnantaja, tiedätkö milloin työntekijän sähköpostia voi lukea?

Helposti voidaan luulla, että työnantajalla on automaattisesti oikeus päästä käsiksi työntekijän työkäyttöön tarkoitettuun sähköpostiin. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen. Työnantajalla ei nimittäin ole ilman laissa määriteltyjä erityisiä perusteita oikeutta lukea työntekijän sähköposteja, vaikka työntekijän sähköposti olisi tarkoitettu vain työasioiden hoitoon. Mainittakoon myös, että vaikka työnantaja olisi määrännyt työntekijän sähköpostin vain työkäyttöön, ei työnantajalla ole oikeutta lukea työntekijän yksityisiä viestejä.

8.2.2022

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairauspoissaolostaan työnantajalle

Työnantajalla on työsopimuslain (TSL) perusteella oikeus luottaa siihen, että hänen työntekijänsä tekevät työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Yleensä työelämässä on kuitenkin niin, että valitettavia sairaustapauksia ja edelleen niistä syntyviä poissaoloja tahtomattakin ilmaantuu, ja on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista, että sairastunut työntekijä jää sairastaessaan pois työpaikalta. Miten työntekijän tulisi sitten ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle?

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

25.5.2021

Milloin varallaolo on työaikaa?

Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

22.9.2020

Työntekijän oikeus hoitaa sairasta lasta kotona

Sairaan lapsen paikka on kotona, on aina ollut. Koronasyksy on tuonut mukanaan kuitenkin tilanteen, jossa varsin lieväoireinenkin lapsi on pidettävä kotihoidossa. Tämä aiheuttaa työpaikoilla päänvaivaa. Tekijät ovat vähissä, kun jokasyksyinen flunssa-aalto pitää vanhempia kotona hoitamassa myös lieväoireisia lapsia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin, eikä pienen lapsen kanssa etätyöt kotona aina onnistu, vaikka tekniset edellytykset siihen olisivatkin olemassa. Jos lasta ei sairauden vuoksi huolita päiväkotiin tai kouluun, on kysymys lapsen sairauden vuoksi tapahtuvasta poissaolosta, vaikka sairaus olisi kovinkin lievä.

7.2.2020

Onko työntekijällä oikeutta käyttää ulkopuolista avustajaa yhteistoimintaneuvotteluissa?

Törmäsin mielenkiintoiseen kysymykseen yhteistoimintamenettelyä eli tuttavallisemmin yt-menettelyä koskien. Yritin selvittää, onko työntekijällä oikeutta käyttää yrityksen ulkopuolista avustajaa yt-neuvotteluissa silloin, kun työntekijälle ei ole valittu edustajaa tai kun työntekijät eivät yksittäistapauksessa sitä valitse. Tällainen edustaja on esimerkiksi luottamusmies, jota monissa työpaikoissa käytetäänkin. Käsittelen blogitekstissäni avustajan käyttöön liittyvää problematiikkaa.

20.12.2019

Työntekijälle annettu joululahja voi johtaa verotusyllätykseen

Jouluaatto koittaa ensi viikolla ja joululahjojen osto on vilkkaimmillaan. Myös useissa yrityksissä muistetaan työntekijöitä joululahjoilla. Tässä blogissa tarkastellaan sitä, minkälaisen lahjan työnantaja voi antaa työntekijälle ilman, että joulupukki vie tiedon lahjasta verottajalle. Mikäli jokin alla mainituista edellytyksistä ei täyty, verotetaan työntekijän saamaa lahjaa palkkatulon tavoin ja tällöin lahja vaikuttaa myös työntekijän eläkevakuutusmaksuihin. Yrityksen verotuksen näkökulmasta työntekijälle annettu lahja on vähennyskelpoinen kulu, mutta lahjasta ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta eikä siitä tarvitse suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Blogin lopusta löytyy myös muutama joululahjaidea työntekijälle.