Blogi

16.5.2024

Voiko työnantaja jättää tarjoamatta työntekijälle ensimmäistä tarjolle tulevaa työtä? (KKO 2024:24)

Korkein oikeus on katsonut tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2024:24, ettei työnantaja rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työntarjoamisvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle ensimmäistä yhtiössä tarjolle tullutta työntekijälle soveltuvaa työtä.

30.4.2024

Etätyö ulkomailla – Mitä työnantajan ja työntekijän tulee huomioida verotuksen osalta?

Koronapandemian myötä etätyöskentelyn mahdollisuudet lisääntyivät. Nykyään etä- ja hybridityöt ovatkin arkipäivää monissa työpaikoissa. Ulkomailla etätyöskentelyyn liittyy kuitenkin erityisiä verotuksellisia kysymyksiä, joista on hyvä olla tietoinen – niin työnantajan kuin työntekijänkin.

13.12.2023

Työsopimuksen päättäminen yrityssaneerauksessa

Yrityssaneerauksessa pyritään tervehdyttämään taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen toimintaa. Saneerausmenettelyssä olevalle yritykselle vahvistetaan saneerausohjelma, jolla voidaan muuttaa yrityksen velkojen ehtoja sekä päättää muista toimenpiteistä yrityksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Saneerausmenettely voi myös vaatia työvoiman vähentämistä.

22.11.2023

Voiko työsopimusta pitää purkautuneena, jos työntekijä ei ilmoita sairauspoissaolostaan?

Toisinaan sairauspoissaoloihin liittyy tilanteita, joissa työntekijä on poissa työstä ilmoittamatta siitä työnantajalle.

11.10.2023

Toimitusjohtajasopimus selkeyttää toimitusjohtajan asemaa

Säännöllisin väliajoin saan asiakkaalta pyynnön laatia työsopimus osakeyhtiön toimitusjohtajalle. Vaikka onkin ehdottoman tärkeä sopia myös toimitusjohtajan oikeuksista ja velvollisuuksista kirjallisella sopimuksella, on syytä muistaa, ettei osakeyhtiön toimitusjohtaja lähtökohtaisesti ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja on osakeyhtiölaissa tarkoitettu yhtiön johtoon kuuluva elin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan asema yhtiössä perustuu siten osakeyhtiölain, ei työsopimuslain, säännöksiin.

14.3.2023

Palkkaa vai työkorvausta?

Otsikkokysymys on viime aikoina tullut eteeni varsin tiuhaan tahtiin eri yhteyksissä. Mitä eroa palkalla ja työkorvauksella edes on?

26.1.2023

Kollektiiviperusteinen irtisanominen ja uuden työntekijän palkkaaminen ratkaisun KKO 2023:1 näkökulmasta

Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun KKO 2023:1, jossa on ollut kyse irtisanomisperusteen laillisuudesta, kun työntekijä on irtisanottu ja tämän jälkeen irtisanotun työntekijän kanssa samalle tutkimusalalle on otettu toinen työnantajan palveluksessa ennestään ollut työntekijä.

12.12.2022

Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta

Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

21.9.2021

Mihin (ihmeeseen) tarvitaan asianajajaa?

Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.

25.5.2021

Milloin varallaolo on työaikaa?

Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

18.11.2020

Koeaikapurkuunkin on oltava asiallinen peruste

Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajat edellyttävät lähes poikkeuksetta työsuhteen alkuun koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan kumman tahansa osapuolen aloitteesta purkaa. Koeajan pituus voi työsopimuslain mukaan olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestoajasta. Jotta koeaika tulee sovellettavaksi, siitä on nimenomaisesti sovittava joko työsopimuksessa tai muuten. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida työntekijän osaamista ja soveltuvuutta kyseiseen työhön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana arvioida, vastaavatko työ ja työnteko-olosuhteet hänen odotuksiaan.

22.9.2020

Työntekijän oikeus hoitaa sairasta lasta kotona

Sairaan lapsen paikka on kotona, on aina ollut. Koronasyksy on tuonut mukanaan kuitenkin tilanteen, jossa varsin lieväoireinenkin lapsi on pidettävä kotihoidossa. Tämä aiheuttaa työpaikoilla päänvaivaa. Tekijät ovat vähissä, kun jokasyksyinen flunssa-aalto pitää vanhempia kotona hoitamassa myös lieväoireisia lapsia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin, eikä pienen lapsen kanssa etätyöt kotona aina onnistu, vaikka tekniset edellytykset siihen olisivatkin olemassa. Jos lasta ei sairauden vuoksi huolita päiväkotiin tai kouluun, on kysymys lapsen sairauden vuoksi tapahtuvasta poissaolosta, vaikka sairaus olisi kovinkin lievä.

11.6.2020

Kansainvälinen digitaalinen alustatyö – miten määritellään työsuhde ja soveltuva laki?

Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.

7.2.2020

Onko työntekijällä oikeutta käyttää ulkopuolista avustajaa yhteistoimintaneuvotteluissa?

Törmäsin mielenkiintoiseen kysymykseen yhteistoimintamenettelyä eli tuttavallisemmin yt-menettelyä koskien. Yritin selvittää, onko työntekijällä oikeutta käyttää yrityksen ulkopuolista avustajaa yt-neuvotteluissa silloin, kun työntekijälle ei ole valittu edustajaa tai kun työntekijät eivät yksittäistapauksessa sitä valitse. Tällainen edustaja on esimerkiksi luottamusmies, jota monissa työpaikoissa käytetäänkin. Käsittelen blogitekstissäni avustajan käyttöön liittyvää problematiikkaa.

20.12.2019

Työntekijälle annettu joululahja voi johtaa verotusyllätykseen

Jouluaatto koittaa ensi viikolla ja joululahjojen osto on vilkkaimmillaan. Myös useissa yrityksissä muistetaan työntekijöitä joululahjoilla. Tässä blogissa tarkastellaan sitä, minkälaisen lahjan työnantaja voi antaa työntekijälle ilman, että joulupukki vie tiedon lahjasta verottajalle. Mikäli jokin alla mainituista edellytyksistä ei täyty, verotetaan työntekijän saamaa lahjaa palkkatulon tavoin ja tällöin lahja vaikuttaa myös työntekijän eläkevakuutusmaksuihin. Yrityksen verotuksen näkökulmasta työntekijälle annettu lahja on vähennyskelpoinen kulu, mutta lahjasta ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta eikä siitä tarvitse suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Blogin lopusta löytyy myös muutama joululahjaidea työntekijälle.

Näytä lisää