Blogi

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

21.9.2021

Mihin (ihmeeseen) tarvitaan asianajajaa?

Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.

25.5.2021

Milloin varallaolo on työaikaa?

Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

18.11.2020

Koeaikapurkuunkin on oltava asiallinen peruste

Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajat edellyttävät lähes poikkeuksetta työsuhteen alkuun koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan kumman tahansa osapuolen aloitteesta purkaa. Koeajan pituus voi työsopimuslain mukaan olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestoajasta. Jotta koeaika tulee sovellettavaksi, siitä on nimenomaisesti sovittava joko työsopimuksessa tai muuten. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida työntekijän osaamista ja soveltuvuutta kyseiseen työhön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana arvioida, vastaavatko työ ja työnteko-olosuhteet hänen odotuksiaan.

22.9.2020

Työntekijän oikeus hoitaa sairasta lasta kotona

Sairaan lapsen paikka on kotona, on aina ollut. Koronasyksy on tuonut mukanaan kuitenkin tilanteen, jossa varsin lieväoireinenkin lapsi on pidettävä kotihoidossa. Tämä aiheuttaa työpaikoilla päänvaivaa. Tekijät ovat vähissä, kun jokasyksyinen flunssa-aalto pitää vanhempia kotona hoitamassa myös lieväoireisia lapsia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin, eikä pienen lapsen kanssa etätyöt kotona aina onnistu, vaikka tekniset edellytykset siihen olisivatkin olemassa. Jos lasta ei sairauden vuoksi huolita päiväkotiin tai kouluun, on kysymys lapsen sairauden vuoksi tapahtuvasta poissaolosta, vaikka sairaus olisi kovinkin lievä.

11.6.2020

Kansainvälinen digitaalinen alustatyö – miten määritellään työsuhde ja soveltuva laki?

Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.

7.2.2020

Onko työntekijällä oikeutta käyttää ulkopuolista avustajaa yhteistoimintaneuvotteluissa?

Törmäsin mielenkiintoiseen kysymykseen yhteistoimintamenettelyä eli tuttavallisemmin yt-menettelyä koskien. Yritin selvittää, onko työntekijällä oikeutta käyttää yrityksen ulkopuolista avustajaa yt-neuvotteluissa silloin, kun työntekijälle ei ole valittu edustajaa tai kun työntekijät eivät yksittäistapauksessa sitä valitse. Tällainen edustaja on esimerkiksi luottamusmies, jota monissa työpaikoissa käytetäänkin. Käsittelen blogitekstissäni avustajan käyttöön liittyvää problematiikkaa.

20.12.2019

Työntekijälle annettu joululahja voi johtaa verotusyllätykseen

Jouluaatto koittaa ensi viikolla ja joululahjojen osto on vilkkaimmillaan. Myös useissa yrityksissä muistetaan työntekijöitä joululahjoilla. Tässä blogissa tarkastellaan sitä, minkälaisen lahjan työnantaja voi antaa työntekijälle ilman, että joulupukki vie tiedon lahjasta verottajalle. Mikäli jokin alla mainituista edellytyksistä ei täyty, verotetaan työntekijän saamaa lahjaa palkkatulon tavoin ja tällöin lahja vaikuttaa myös työntekijän eläkevakuutusmaksuihin. Yrityksen verotuksen näkökulmasta työntekijälle annettu lahja on vähennyskelpoinen kulu, mutta lahjasta ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta eikä siitä tarvitse suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Blogin lopusta löytyy myös muutama joululahjaidea työntekijälle.

5.12.2019

Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen erot

Työsopimuslaki asettaa työsopimusten päävaihtoehdoksi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Mikäli muuta ei ole sovittu, katsotaan työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi. Suurin osa Suomessa solmituista työsopimuksista onkin toistaiseksi voimassa olevia, mutta määräaikaiset työsopimukset ovat tavallisia esimerkiksi vuokratyön, sijaisten sekä harjoittelijoiden palkkauksessa. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisesta asemasta kertoo se, että useat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset on joissain tilanteissa katsottu muodostaneen yhtäjaksoisen vakituisen työsuhteen. Keskeisin ero näiden kahden eri sopimustyypin välillä liittyy sopimuksen irtisanomiseen. Tässä blogitekstissä tarkastellaan yleisellä tasolla sitä, kuinka toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa.

11.10.2019

Työoikeudellinen kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei työsuhteen aikana saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joista saattaisi olla vahinkoa työnantajalle. Rajoitus koskee siten kaikkea kilpailevaa toimintaa ja kattaa lähtökohtaisesti niin kilpailevat työsopimukset, yrittäjätoiminnan kuin myös ilman ansiotarkoitusta tehtävän työn.

17.9.2019

Työsuhteessa tehty sopimus ei välttämättä päde – tässä pahimmat sudenkuopat

Korkein oikeus antoi vastikään ennakkopäätöksen asiassa, joka koski työsuhteen päättämissopimuksen pätevyyttä (KKO 2019:76). Tapauksessa oli kysymys siitä, että työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Kun työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimusta pidettiin tästä syystä pätemättömänä.

27.3.2019

Mikä muuttuu työaikalainsäädännössä?

Eduskunta hyväksyi istuntokautensa viime metreillä 13.3. uuden työaikalain, joka tulee voimaan 1.1.2020. Uuden lain tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia varmistamalla joustavat työaikajärjestelyt erilaisten yritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista. Vuodelta 1996 peräisin olevan lain uudistaminen oli työlästä työnantajien ja palkansaajien järjestöjen näkemyserojen johdosta. Keskeisimmät näkemyserot koskivat työnantajapuolen vaatimuksia paikallisen sopimisen käyttöalan laajentamisesta sekä asiantuntijoiden työn rajaamisesta työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Kumpikaan näistä vaatimuksista ei päätynyt uuteen työaikalakiin. Merkittävimpiä muutoksia ovat joustotyöaikaa koskeva uusi työaikamalli sekä työaikapankkeja, liukuvaa työaikaa ja jaksotyöaikaa koskevan sääntelyn muutokset.

26.2.2019

Työsuhteiden siirtyminen liiketoimintaa myytäessä – mitä jos työntekijä ei haluakaan siirtyä?

Yrityksen myydessä liiketoimintaansa tai sen osaa on aina huomioitava, miten kauppa vaikuttaa työsuhteisiin. Työsopimuslain mukaan nimittäin liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle.

8.2.2019

Koeaika – paljon puhuttu, vähän ymmärretty?

Työsopimussuhteen koeaika on erityislaatuinen järjestely ja ainakin näennäisesti keskeinen osa koko suomalaista työsopimusjärjestelmää. Koeajan kohdalla luovutaan määräajaksi perinteisestä työsopimuksen päättämiskynnyksestä, mutta samalla pyritään turvaamaan koeaikaisen työntekijän asema ja oikeusturva. Koeaikasääntely on monin paikoin hyvin avointa, eikä siihen liittyvistä keskeisimmistäkään ehdoista ole oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännönkään valossa päästy täyteen yksimielisyyteen. Koeajan mahdollisuudet ovat kuitenkin työsopimussuhteen molempien osapuolten kannalta merkittävät ja tarjoavat erinomaiset lähtökohdat mahdollisesti vuosikymmeniä kestävälle sopimussuhteelle tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden perääntyä joustavasti väärin odotuksin tehdystä sopimuksesta.

20.2.2018

Kuinka paljon on kaksikymmentä eli milloin yhteistoimintamenettelylakia on sovellettava?

Yhteistoimintamenettelyyn liittyy monenlaisia sudenkuoppia, joista työnantajan on syytä olla tietoinen ennen menettelyyn ryhtymistä. Useimmiten ongelmallisin pohdinta koskee sitä, mistä ja milloin on neuvoteltava ja kehen prosessi kohdistetaan, mutta varsin usein törmää myös siihen, että asiakkaan kanssa joudutaan pohtimaan hyvinkin yksinkertaiselta tuntuvaa kysymystä siitä, soveltuuko yhteistoimintamenettelylaki ylipäätään kyseisen asiakkaan toimintaan.

6.10.2017

SOME – mahdollisuus vai ongelma?

Viimeisen vuoden aikana on tullut esille useita tapauksia, joissa työntekijä on käyttäytynyt sopimattomasti sosiaalisessa mediassa joko työnantajaansa tai asiakastaan kohtaan. Lauantai-illan päätteeksi on haukuttu asiakkaat, työnantaja tai avauduttu milloin mistäkin koko kansaa koskettavasta aiheesta. Usein nämä tapaukset ovat johtaneet työsuhteen päättämiseen yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa.

Näytä lisää