Voiko työsopimusta pitää purkautuneena, jos työntekijä ei ilmoita sairauspoissaolostaan?
Toisinaan sairauspoissaoloihin liittyy tilanteita, joissa työntekijä on poissa työstä ilmoittamatta siitä työnantajalle.
Blogi
22.11.2023
11.10.2023
Toimitusjohtajasopimus selkeyttää toimitusjohtajan asemaa
Säännöllisin väliajoin saan asiakkaalta pyynnön laatia työsopimus osakeyhtiön toimitusjohtajalle. Vaikka onkin ehdottoman tärkeä sopia myös toimitusjohtajan oikeuksista ja velvollisuuksista kirjallisella sopimuksella, on syytä muistaa, ettei osakeyhtiön toimitusjohtaja lähtökohtaisesti ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja on osakeyhtiölaissa tarkoitettu yhtiön johtoon kuuluva elin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan asema yhtiössä perustuu siten osakeyhtiölain, ei työsopimuslain, säännöksiin.
14.3.2023
Palkkaa vai työkorvausta?
Otsikkokysymys on viime aikoina tullut eteeni varsin tiuhaan tahtiin eri yhteyksissä. Mitä eroa palkalla ja työkorvauksella edes on?
26.1.2023
Kollektiiviperusteinen irtisanominen ja uuden työntekijän palkkaaminen ratkaisun KKO 2023:1 näkökulmasta
Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun KKO 2023:1, jossa on ollut kyse irtisanomisperusteen laillisuudesta, kun työntekijä on irtisanottu ja tämän jälkeen irtisanotun työntekijän kanssa samalle tutkimusalalle on otettu toinen työnantajan palveluksessa ennestään ollut työntekijä.
12.12.2022
Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta
Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.
16.11.2021
Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa
Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.
1.10.2021
Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021
Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.
21.9.2021
Mihin (ihmeeseen) tarvitaan asianajajaa?
Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.
25.5.2021
Milloin varallaolo on työaikaa?
Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.
13.4.2021
Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet
Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.
1.4.2021
Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu
Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
19.2.2021
Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa
Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.
18.11.2020
Koeaikapurkuunkin on oltava asiallinen peruste
Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajat edellyttävät lähes poikkeuksetta työsuhteen alkuun koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan kumman tahansa osapuolen aloitteesta purkaa. Koeajan pituus voi työsopimuslain mukaan olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestoajasta. Jotta koeaika tulee sovellettavaksi, siitä on nimenomaisesti sovittava joko työsopimuksessa tai muuten. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida työntekijän osaamista ja soveltuvuutta kyseiseen työhön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana arvioida, vastaavatko työ ja työnteko-olosuhteet hänen odotuksiaan.
22.9.2020
Työntekijän oikeus hoitaa sairasta lasta kotona
Sairaan lapsen paikka on kotona, on aina ollut. Koronasyksy on tuonut mukanaan kuitenkin tilanteen, jossa varsin lieväoireinenkin lapsi on pidettävä kotihoidossa. Tämä aiheuttaa työpaikoilla päänvaivaa. Tekijät ovat vähissä, kun jokasyksyinen flunssa-aalto pitää vanhempia kotona hoitamassa myös lieväoireisia lapsia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin, eikä pienen lapsen kanssa etätyöt kotona aina onnistu, vaikka tekniset edellytykset siihen olisivatkin olemassa. Jos lasta ei sairauden vuoksi huolita päiväkotiin tai kouluun, on kysymys lapsen sairauden vuoksi tapahtuvasta poissaolosta, vaikka sairaus olisi kovinkin lievä.
11.6.2020
Kansainvälinen digitaalinen alustatyö – miten määritellään työsuhde ja soveltuva laki?
Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.
7.2.2020
Onko työntekijällä oikeutta käyttää ulkopuolista avustajaa yhteistoimintaneuvotteluissa?
Törmäsin mielenkiintoiseen kysymykseen yhteistoimintamenettelyä eli tuttavallisemmin yt-menettelyä koskien. Yritin selvittää, onko työntekijällä oikeutta käyttää yrityksen ulkopuolista avustajaa yt-neuvotteluissa silloin, kun työntekijälle ei ole valittu edustajaa tai kun työntekijät eivät yksittäistapauksessa sitä valitse. Tällainen edustaja on esimerkiksi luottamusmies, jota monissa työpaikoissa käytetäänkin. Käsittelen blogitekstissäni avustajan käyttöön liittyvää problematiikkaa.
20.12.2019
Työntekijälle annettu joululahja voi johtaa verotusyllätykseen
Jouluaatto koittaa ensi viikolla ja joululahjojen osto on vilkkaimmillaan. Myös useissa yrityksissä muistetaan työntekijöitä joululahjoilla. Tässä blogissa tarkastellaan sitä, minkälaisen lahjan työnantaja voi antaa työntekijälle ilman, että joulupukki vie tiedon lahjasta verottajalle. Mikäli jokin alla mainituista edellytyksistä ei täyty, verotetaan työntekijän saamaa lahjaa palkkatulon tavoin ja tällöin lahja vaikuttaa myös työntekijän eläkevakuutusmaksuihin. Yrityksen verotuksen näkökulmasta työntekijälle annettu lahja on vähennyskelpoinen kulu, mutta lahjasta ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta eikä siitä tarvitse suorittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua. Blogin lopusta löytyy myös muutama joululahjaidea työntekijälle.
5.12.2019
Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen erot
Työsopimuslaki asettaa työsopimusten päävaihtoehdoksi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Mikäli muuta ei ole sovittu, katsotaan työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi. Suurin osa Suomessa solmituista työsopimuksista onkin toistaiseksi voimassa olevia, mutta määräaikaiset työsopimukset ovat tavallisia esimerkiksi vuokratyön, sijaisten sekä harjoittelijoiden palkkauksessa. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisesta asemasta kertoo se, että useat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset on joissain tilanteissa katsottu muodostaneen yhtäjaksoisen vakituisen työsuhteen. Keskeisin ero näiden kahden eri sopimustyypin välillä liittyy sopimuksen irtisanomiseen. Tässä blogitekstissä tarkastellaan yleisellä tasolla sitä, kuinka toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa.
11.10.2019
Työoikeudellinen kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus
Työsopimuslain mukaan työntekijä ei työsuhteen aikana saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joista saattaisi olla vahinkoa työnantajalle. Rajoitus koskee siten kaikkea kilpailevaa toimintaa ja kattaa lähtökohtaisesti niin kilpailevat työsopimukset, yrittäjätoiminnan kuin myös ilman ansiotarkoitusta tehtävän työn.
17.9.2019
Työsuhteessa tehty sopimus ei välttämättä päde – tässä pahimmat sudenkuopat
Korkein oikeus antoi vastikään ennakkopäätöksen asiassa, joka koski työsuhteen päättämissopimuksen pätevyyttä (KKO 2019:76). Tapauksessa oli kysymys siitä, että työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Kun työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimusta pidettiin tästä syystä pätemättömänä.
