Blogi

25.3.2022

Voidaanko työehtosopimuksen alueellista rajoitusta soveltaa arvioidessa työn olennaista ja pysyvää vähentymistä?

Jos työehtosopimus määrää alueellisen rajoituksen koskien työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työsuhteessa olevalle, tuntuu sen soveltaminen hyvin yksiselitteiselle. Työoikeudelliset asiat voivat välillä olla kuitenkin hyvin monitulkintaisia.

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

13.4.2021

Korkein oikeus määräsi yhteistoimintalain mukaista hyvitystä maksettavaksi työntekijöille, joiden työsuhteet eivät päättyneet

Yhteistoimintalain 62 §:n mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun mukaista neuvotteluvelvollisuutta, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 35 590 euron suuruinen hyvitys.

30.3.2021

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsopimus on sopimus siinä missä muutkin sopimukset. Yleiset opit siitä, että sopimusta tulkitaan sanamuodon mukaan ja sopimus pidetään koskevat siis myös työsopimusta. Työsopimus on tosiasiassa luonteeltaan erityinen sopimus, jonka sisältöä määrittävät pakottava lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikan käytännöt paljon enemmän kuin työsopimus itse. Myös muutostarpeita työsopimuksen keston vuoksi ilmenee tavallisesti aika-ajoin.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

5.12.2019

Määräaikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen erot

Työsopimuslaki asettaa työsopimusten päävaihtoehdoksi toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Mikäli muuta ei ole sovittu, katsotaan työsopimus toistaiseksi voimassa olevaksi. Suurin osa Suomessa solmituista työsopimuksista onkin toistaiseksi voimassa olevia, mutta määräaikaiset työsopimukset ovat tavallisia esimerkiksi vuokratyön, sijaisten sekä harjoittelijoiden palkkauksessa. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisesta asemasta kertoo se, että useat peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset on joissain tilanteissa katsottu muodostaneen yhtäjaksoisen vakituisen työsuhteen. Keskeisin ero näiden kahden eri sopimustyypin välillä liittyy sopimuksen irtisanomiseen. Tässä blogitekstissä tarkastellaan yleisellä tasolla sitä, kuinka toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa.

4.4.2017

Laiha sopu on usein parempi kuin lihava riita – 11 vinkkiä työsuhteen päättämiseksi sopimuksella

Työntekijän irtisanomiseen sisältyy työnantajan näkökulmasta usein vähintään jonkinlainen riski. On mahdollista, että työsuhteen irtisanomista pidetään laittomana, jolloin työntekijä voi olla oikeutettu merkittäviinkin korvauksiin. Toisaalta niin sanotuissa selvissäkin irtisanomistilanteissa saattaa irtisanominen edellyttää esimerkiksi yt-neuvottelujen käymistä tai irtisanomistoimenpiteellä saatetaan ajatella olevan epäedullisia vaikutuksia työnantajan yrityskuvaan joko asiakkaiden tai muun henkilökunnan keskuudessa. Muun muassa edellä mainituista syistä on usein kannattavaa harkita työsuhteen päättämistä sopimusteitse.

31.3.2016

Työsuhteen irtisanominen terveydentilan perusteella

Työsopimuslain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

13.1.2016

Aviopuolisosta pääsee helpommin eroon kuin työntekijästä?

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter lausui taannoisessa Salon Seudun Sanomien haastattelussa, että aviopuolisosta pääsee helpommin eroon kuin työntekijästä. Tämä pitää ainakin sikäli paikkansa, että ”avioliittosopimuksen” irtisanomisen riittää pelkkä kuuden kuukauden irtisanomisaika, eikä irtisanomiselle tarvitse esittää mitään perusteluja. Toisin oli ennen, mutta onneksi ei enää. Taloudelliset jälkipuinnit voivat toki tehdä puolisosta eroon pääsyn vaikeaksi, mutta toisaalta nekin voi etukäteisjärjestelyllä välttää. Väite lienee siis perusteltu.

10.9.2015

Työsuhteen päättämiselle ei ollut asiallisia ja painavia perusteita

Helsingin hovioikeus on 6.5.2015 antamassaan ratkaisussa katsonut, ettei työnantaja B ry:llä ollut lainmukaisia perusteita A:n työsuhteen päättämiseen.