Blogi

16.5.2024

Voiko työnantaja jättää tarjoamatta työntekijälle ensimmäistä tarjolle tulevaa työtä? (KKO 2024:24)

Korkein oikeus on katsonut tuoreessa ennakkoratkaisussaan KKO 2024:24, ettei työnantaja rikkonut työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaista työntarjoamisvelvollisuutta jättäessään tarjoamatta irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle ensimmäistä yhtiössä tarjolle tullutta työntekijälle soveltuvaa työtä.

30.4.2024

Etätyö ulkomailla – Mitä työnantajan ja työntekijän tulee huomioida verotuksen osalta?

Koronapandemian myötä etätyöskentelyn mahdollisuudet lisääntyivät. Nykyään etä- ja hybridityöt ovatkin arkipäivää monissa työpaikoissa. Ulkomailla etätyöskentelyyn liittyy kuitenkin erityisiä verotuksellisia kysymyksiä, joista on hyvä olla tietoinen – niin työnantajan kuin työntekijänkin.

22.11.2023

Voiko työsopimusta pitää purkautuneena, jos työntekijä ei ilmoita sairauspoissaolostaan?

Toisinaan sairauspoissaoloihin liittyy tilanteita, joissa työntekijä on poissa työstä ilmoittamatta siitä työnantajalle.

26.1.2023

Kollektiiviperusteinen irtisanominen ja uuden työntekijän palkkaaminen ratkaisun KKO 2023:1 näkökulmasta

Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun KKO 2023:1, jossa on ollut kyse irtisanomisperusteen laillisuudesta, kun työntekijä on irtisanottu ja tämän jälkeen irtisanotun työntekijän kanssa samalle tutkimusalalle on otettu toinen työnantajan palveluksessa ennestään ollut työntekijä.

12.12.2022

Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta

Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.

8.2.2022

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairauspoissaolostaan työnantajalle

Työnantajalla on työsopimuslain (TSL) perusteella oikeus luottaa siihen, että hänen työntekijänsä tekevät työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Yleensä työelämässä on kuitenkin niin, että valitettavia sairaustapauksia ja edelleen niistä syntyviä poissaoloja tahtomattakin ilmaantuu, ja on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista, että sairastunut työntekijä jää sairastaessaan pois työpaikalta. Miten työntekijän tulisi sitten ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle?

16.11.2021

Työsopimusten ehdot on syytä tarkistaa kilpailukieltoja koskevan lainsäädännön muuttuessa

Kilpailukieltosopimuksia koskeva työsopimuslain 3 luvun 5 §:n muutos tulee voimaan 1.1.2022. Muutoksen sisällöstä on kirjoitettu aiemmin blogissamme 20.10.2020 (https://www.lrhto.fi/blogi/kilpailukieltosopimuksia-saannellaan-uudelleen/). Muutoksen voimaantulon lähestyessä on syytä kerrata, mitä muutos tarkoittaa työnantajan kannalta.

1.4.2021

Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

30.3.2021

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

Työsopimus on sopimus siinä missä muutkin sopimukset. Yleiset opit siitä, että sopimusta tulkitaan sanamuodon mukaan ja sopimus pidetään koskevat siis myös työsopimusta. Työsopimus on tosiasiassa luonteeltaan erityinen sopimus, jonka sisältöä määrittävät pakottava lainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikan käytännöt paljon enemmän kuin työsopimus itse. Myös muutostarpeita työsopimuksen keston vuoksi ilmenee tavallisesti aika-ajoin.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

11.6.2020

Kansainvälinen digitaalinen alustatyö – miten määritellään työsuhde ja soveltuva laki?

Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.

17.9.2019

Työsuhteessa tehty sopimus ei välttämättä päde – tässä pahimmat sudenkuopat

Korkein oikeus antoi vastikään ennakkopäätöksen asiassa, joka koski työsuhteen päättämissopimuksen pätevyyttä (KKO 2019:76). Tapauksessa oli kysymys siitä, että työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Kun työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimusta pidettiin tästä syystä pätemättömänä.

8.2.2019

Koeaika – paljon puhuttu, vähän ymmärretty?

Työsopimussuhteen koeaika on erityislaatuinen järjestely ja ainakin näennäisesti keskeinen osa koko suomalaista työsopimusjärjestelmää. Koeajan kohdalla luovutaan määräajaksi perinteisestä työsopimuksen päättämiskynnyksestä, mutta samalla pyritään turvaamaan koeaikaisen työntekijän asema ja oikeusturva. Koeaikasääntely on monin paikoin hyvin avointa, eikä siihen liittyvistä keskeisimmistäkään ehdoista ole oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännönkään valossa päästy täyteen yksimielisyyteen. Koeajan mahdollisuudet ovat kuitenkin työsopimussuhteen molempien osapuolten kannalta merkittävät ja tarjoavat erinomaiset lähtökohdat mahdollisesti vuosikymmeniä kestävälle sopimussuhteelle tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden perääntyä joustavasti väärin odotuksin tehdystä sopimuksesta.

22.11.2016

Korkein oikeus linjasi työsuhteen ehtojen yksipuolista muuttamista koskevaa menettelytapaa (KKO 2016:80)

Korkeimman oikeuden käsiteltävänä oli vastikään juttu, jossa yhtiö oli yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen ilmoittanut työntekijöilleen toimipaikan lakkauttamisesta ja työntekijöiden siirtymisestä työskentelemään toisessa kaupungissa sijaitsevaan yhtiön toimipaikkaan. Työntekijä, jonka työsopimukseen oli kirjattu työn suorittamispaikaksi yhtiön vanha toimipaikka, ei ollut saapunut uuteen toimipaikkaan ilmoitetun muuttoajankohdan jälkeen. Yhtiö oli katsonut työntekijän olevan perusteetta poissa työstä ja purkanut työsopimuksen.

18.5.2016

Mitä palkalla saa?

29.4.2016

Rajanveto-ongelma: Työntekijän ammattitaito vai työnantajalle kuuluva yrityssalaisuus?

Liiketoiminnan ominaispiirteisiin on kautta aikojen kuulunut luottamuksellisen tiedon vaaliminen ulkopuolisilta henkilöiltä, etenkin kilpailijoilta. Tietoyhteiskunnan räjähdysmäisen kehityksen myötä on salassa pidettävän tiedon merkitys kuitenkin kasvanut entisestään. Näin ollen ei liene liioiteltua sanoa, että nykyään yrityksen tärkeimmäksi pääomaksi voidaan katsoa niin sanottu henkinen pääoma ja merkittävin varallisuus on usein aineettomissa oikeuksissa, kuten yrityssalaisuuksissa. Sama tietoyhteiskunnan ja teknologian kehitys on kuitenkin myös mahdollistanut näiden aineettomien oikeuksien hyväksikäytön entistä helpommin. Lisäksi työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt huomattavasti, jolloin myös riski yrityksen salaisen tiedon leviämisestä sekä sen oikeudettomasta käytöstä kasvaa.