Blogi

8.1.2021

Urheilutulojen rahastointi urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä

Nuorten Leijonien arvokisamenestyksen johdosta päätin ottaa aiheekseni urheilijoiden rahastointijärjestelmän, jonka olemassaolosta ei monikaan ole tietoinen. Urheilutulojen rahastointi on tuoreille pronssimitalisteillekin pian ajankohtaista, ja koronaviruksen taloudelliset vaikutukset kasvattavat urheilutulojen rahastoinnin merkitystä urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä.  

21.11.2019

Ennakkoluulottomuus avaa ovia

Asianajajan työssä tulee helposti vain istuttua työpöydän ääressä hartiat lysyssä. Olen ymmärtänyt, että jaksaakseni työssäni ja voidakseni paremmin, on minun myös oltava liikunnallisesti aktiivinen. Aikaisemmin harrastin juoksua ja 4 vuotta sitten aloitin treenaamisen Crossfit -salilla. Se on antanut minulle paljon. Viimeisten kuukausien aikana olen alkanut pohtia, voisiko urheilu kuitenkin antaa minulle vielä enemmän. Olen äärimmäisen kilpailuhenkinen luonteeltani, mutta Crossfitissä en selvästi pääsisi koskaan kilpailutasolle.

21.9.2018

Urheiluoikeutta ja Bundesliigaa Münchenissä

Toimistomme urheiluoikeuden asiantuntijaryhmä, jäseninään allekirjoittanut sekä asianajaja Mikko Jalkanen, kävi viime viikonloppuna päivittämässä tietojaan ja hankkimassa uusia kokemuksia Urheiluoikeuden yhdistyksen järjestämällä opintomatkalla, joka suuntautui tänä vuonna Müncheniin. Matkalle osallistui 25 urheilujuridiikasta kiinnostunutta juristia eri puolilta Suomea.

24.8.2017

Mo Farah ja Niken sähköpostit

Lontoon yleisurheilun MM-kisojen alla Urheilulehti kirjoitti Mo Farahin valmennusryhmään liittyvistä dopingepäilyistä sekä siitä, että Yhdysvaltain dopingviranomainen U.S Anti-Doping Agency on vaatinut nähtäväkseen kaikki Farahin valmentajan sähköpostit, joissa esiintyy sanat testo tai testosteroni. Valmennusryhmä, joka on nimetty rahoittajansa mukaan Nike Oregon Projectiksi, on Urheilulehden tietojen mukaan kieltäytynyt antamasta sähköposteja, koska ne sijaitsevat rahoittajan palvelimella ja ovat siten rahoittajan omaisuutta. Asianajajaa lienee siis konsultoitu ja tietosuojan ulottuvuuksia on mietitty. Itse kysymys dopinginkäytöstä ja siihen liittyvistä epäilyistä on toistaiseksi kesken ja vailla näyttöä, mutta juridisesti kiinnostava kysymys on myös se, kuka oikeastaan omistaa sähköpostit?

6.9.2016

Miten käy Ihabin B-näytteen

Otan kiinni tuosta Heikin alla olevasta ansiokkaasta analyysistä dopingin käytöstä urheilussa. Itse innokkaana penkkiurheilijana ja entisenä piirikunnallisen tason keihäänheittäjänä (Helsingin piirin A-nuorten piirinmestari v. 1983 - mikä ei kerro muusta kuin erityisen huonosta piirin tasosta) ajattelin keskittyä erityisesti egyptiläisen keihäänheittäjän Ihab Abdelrahmanin lähes surkuhupaisuutta lähentelevään dopingsaagaan, joka ei ole käsittääkseni vieläkään saanut lopullista ratkaisuaan.

29.8.2016

Doupattu vai puhdas?

Mennyt kesä on ollut urheilufanien toiveaikaa. Jalkapallon ja yleisurheilun EM-kisat sekä Rion olympialaiset. Urheilullisen jännityksen lisäksi näitä suurtapahtumia on varjostanut kuitenkin sekä ulkoiset että sisäiset uhat. Suurkisojen ulkoisina riskeinä on mahdollinen terrorismin tai muiden järjestyshäiriöiden uhka, varsinkin Ranskassa tapahtuneiden iskujen varjossa. Ulkoisesti kaikki mainitut kisat kuitenkin saatiin vietyä kunnialla läpi.

30.6.2016

Punainen kortti vai pahoinpitelysyyte?

Jalkapallon MM-finaalissa kesällä 2006 Ranskan kapteeni Zinedine Zidane lopetti maajoukkueuransa puskemalla Italian Materazzia rintaan lentäen suihkuun punaisen kortin ja huutomeren saattelemana. EM-kisoissakin kontaktia on riittänyt ja kentällä on tuskissaan maannut yksi jos toinenkin. Vaikka pikku teatteri onkin osa jalkapallokulttuuria, myös oikeita loukkaantumisia syntyy joskus jopa tahallisista tilanteista.

14.6.2016

Ratkaiseeko jalkapallon arvokisat tulevaisuudessa Jumalan käsi vai haukansilmä?

Jalkapallon EM-kisat ovat toistaiseksi – siis jo viidettä päivää – sujuneet ilman tuomariskandaaleja. Epäilemättä myös tuomaritoimintaan liittyvää kritiikkiä on vielä näissäkin kisoissa odotettavissa, mutta silti trendi näyttäisi nyt kulkevan siihen suuntaan, että jalkapalloon liittyviä skandaaleja haetaan ennemminkin kentän ulkopuolelta kuin itse pelitapahtumista. Tähän on varmasti syynsä jalkapallon viime vuosina paljon julkisuutta saaneissa lieveilmiöissä, mutta varmasti myös siinä, että nykyteknologia on lisännyt tuomarien mahdollisuutta tehdä pelin kuluessa oikeita ratkaisuja. Juridisin termein sanottuna kyse on siitä, että erityisesti haukansilmäteknologian myötä prosessuaalinen totuus on ottanut harppauksen kohti aineellista totuutta. Tekemistä kuitenkin vielä on.

3.3.2016

”Urheilutapahtuma on omanlaisensa aineeton kulutushyödyke”

Elokuussa 2014 pelattu HJK:n ja Barcelonan välinen harjoituspeli kirvoitti jälkipelejä myös kuluttajariitalautakunnassa, koska useat jalkapallon ystävät olivat pettyneitä Barcelonan supertähtien kuten Messin ja Neymarin puuttumiseen kokoonpanosta. Lippujen hintoja koskevia hyvityksiä vaatineiden kuluttajien mielestä ottelun markkinointi joukkueiden ”parhailla kokoonpanoilla” oli virheellistä, kun Barcelonan kirkkaimmat tähdet eivät olleet mukana ottelussa.