Nuorten Leijonien arvokisamenestyksen johdosta päätin ottaa aiheekseni urheilijoiden rahastointijärjestelmän, jonka olemassaolosta ei monikaan ole tietoinen. Urheilutulojen rahastointi on tuoreille pronssimitalisteillekin pian ajankohtaista, ja koronaviruksen taloudelliset vaikutukset kasvattavat urheilutulojen rahastoinnin merkitystä urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä.
Koronan vaikutus näkyy nyt miltei kaikilla elämän osa-alueilla. Perinteisenä ymmärretty urheilu on kärsinyt koronan vuoksi, mikä on nähtävillä niin kansallisten kuin kansainvälistenkin urheilusarjojen- ja tapahtumien keskeyttämisten johdosta. Urheilua ei pääse ainakaan joukkuelajien osalta harrastamaan samalla tavalla kuin ennen koronaa. E-urheilu tarjoaa nyt vaihtoehtoisen mahdollisuuden joukkueurheiluun, ja tähän on varmasti moni tarttunutkin jo ennen koronaa enenevässä määrin teknologistuvassa yhteiskunnassa. Mutta mitä on e-urheilu, ja onko se urheilua? Entä mitä oikeudellisia ongelmia e-urheiluun on havaittavissa?
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi 31.10.2019 päätöksen, jota moni on spekuloinut, osa pelännyt ja varmasti useat odottaneet jo vuosia. KKV katsoi päätöksessään, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja siihen kuuluvien 15 liigaseuran sopima Jokereita syrjivä menettely on ollut sekä kansallisen että EU:n kilpailulainsäädännön vastainen. Lopettamismääräyksen tehosteeksi KKV asetti uhkasakon, jonka suuruus on 75.000 euroa kutakin asianosaista kohden.
Näin jääkiekon MM-kisojen aikana on hyvä pohtia tarkemmin kysymystä: ”Onko urheilussa oikeutta, jos tuomari tekee virheen?” Urheilua pidettiin pitkään oikeudesta ja juridiikasta ulkopuolisena toimialana. Nykyään urheiluoikeuteen keskittyneitä asianajajia kuitenkin löytyy Suomesta useita. Vaikka urheilun ja oikeuden välinen suhde ei ole enää kiistelty, ei kaikkea urheiluun liittyvää voida juridisesti tutkia tai arvioida.
Jalkapallon MM-finaalissa kesällä 2006 Ranskan kapteeni Zinedine Zidane lopetti maajoukkueuransa puskemalla Italian Materazzia rintaan lentäen suihkuun punaisen kortin ja huutomeren saattelemana. EM-kisoissakin kontaktia on riittänyt ja kentällä on tuskissaan maannut yksi jos toinenkin. Vaikka pikku teatteri onkin osa jalkapallokulttuuria, myös oikeita loukkaantumisia syntyy joskus jopa tahallisista tilanteista.
Jalkapallon EM-kisat ovat toistaiseksi – siis jo viidettä päivää – sujuneet ilman tuomariskandaaleja. Epäilemättä myös tuomaritoimintaan liittyvää kritiikkiä on vielä näissäkin kisoissa odotettavissa, mutta silti trendi näyttäisi nyt kulkevan siihen suuntaan, että jalkapalloon liittyviä skandaaleja haetaan ennemminkin kentän ulkopuolelta kuin itse pelitapahtumista. Tähän on varmasti syynsä jalkapallon viime vuosina paljon julkisuutta saaneissa lieveilmiöissä, mutta varmasti myös siinä, että nykyteknologia on lisännyt tuomarien mahdollisuutta tehdä pelin kuluessa oikeita ratkaisuja. Juridisin termein sanottuna kyse on siitä, että erityisesti haukansilmäteknologian myötä prosessuaalinen totuus on ottanut harppauksen kohti aineellista totuutta. Tekemistä kuitenkin vielä on.
