Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään 2021:65 ottanut kantaa verojärjestelmälle vieraan veroedun käsitteeseen. Tämä käsite tulee usein vastaan osakevaihdon yhteydessä arvioitaessa sitä, sovelletaanko järjestelyyn elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) osakevaihtoa koskevaa säännöstä (52 f §).
Hallitus antoi viime syksynä vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (32/2015 vp). Kaavaillun lain tarkoituksena oli, että luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle annettaisiin mahdollisuus välttyä veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän vuoden 2016 aikana ilmiantaisi itsensä veroviranomaisille ja ilmoittaisi verotuksestaan aikaisemmin puuttuneita tuloja. Yksi selkeä houkutin olisi tähän liittyen ollut myös se, että verokatujien nimet olisi voitu pitää verosalaisuuden piirissä kun taas rikosoikeudellisen vastuun yhteydessä nimet olisivat tulleet julki. Lain oli tarkoitus olla määrä-aikainen ja voimassa vain vuoden 2016. Lisäksi laki olisi koskenut pelkästään tuloverolain mukaan verotettavia tuloja sekä perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja. Verokatujille olisi kuitenkin määrätty hallinnollisena sanktiona veronkorotus ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.
Benjamin Franklin totesi jo 1700-luvulla, että tässä maailmassa ei mikään ole varmaa, paitsi verot. Verot ovatkin aina olleet tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta toisaalta niin kauan kuin on ollut veroja, on myös ollut verosuunnittelua. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen ei ole kuitenkaan enää voitu puhua pelkästään verosuunnittelusta, sillä yritykset ovat viime vuosina turvautuneet osittain hyvinkin kyseenalaisiin keinoihin verotaakkansa minimoimiseksi ja kilpailukykynsä turvaamiseksi.
