Osakeyhtiölain mukaisia osakkaan perusoikeuksia on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tätä oikeutta ei voi poistaa äänivaltaiselta osakkeelta edes määräämällä asiasta yhtiöjärjestyksessä. Sen sijaan osakeyhtiölain esitöiden mukaan äänivallattoman osakkeen osalta voitaisiin määrätä yhtiöjärjestyksessä niin, että äänivallattoman osakkeen omistajalla ei olisi oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.
Oman kokemukseni mukaan maksukyvyttömässä osakeyhtiössä yhtiöoikeudellisen korvausvastuun riski kasvaa moninkertaiseksi verrattuna vakaassa taloudellisessa tilanteessa toimivan osakeyhtiön tilanteeseen. Kun yhtiöltä ei saada maksuja, saattavat velkojat harkita sitä, voisiko hallituksen jäsenen saattaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.
Osakeyhtiölaki määrittelee, minkä tyyppiset asiat täytyy päättää yhtiökokouksessa. Näiden asioiden määrä ja yksilöinti on rajallinen, kaikki muut asiat ovat hallituksen tai toimitusjohtajan päätettäviä. Osakkeenomistajien yksimielinen päätös voi korvata yhtiökokouksen päätöksen. Nämä kaksi menettelyä ovat siis toistensa vaihtoehtoja.
Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan osakeyhtiölain 22:1:n mukaan:
Viime elokuussa (2019) noin 200 Yhdysvaltain suurimman yrityksen toimitusjohtajaa allekirjoitti Business Roundtablen puitteissa julistuksen Statement on the Purpose of a Corporation. Julistuksen pääasiallinen sisältö oli yritysten perustavaa laatua oleva sitoutuminen (fundamental commitment) kaikkia sidosryhmiään kohtaan, joista mainittiin työntekijät, toimittajat ja yhteiskunta.
Osakassopimus on yleensä määritelty osakeyhtiön osakkeenomistajien väliseksi sopimukseksi, jossa sovitaan muun muassa yhtiön hallintoon, voitonjakoon ja osakkeista luopumiseen liittyvistä ehdoista. Osakassopimuksen lopullinen käyttötarkoitus määräytyy kuitenkin aina yksittäistapauksessa yhtiön tarpeiden mukaan. Mitään vakiopohjaa ei siis ole olemassa, jota voitaisiin käyttää yhtiöstä toiseen, vaan sopimus laaditaan aina yksilöllisesti.
