Blogi

19.10.2021

Pelaisitko peliä ilman sääntöjä?

Pelasin Monopoly-peliä pitkästä aikaan ja peliporukassa tuli erimielisyys siitä, kuinka paljon rahaa saa, jos tontin kiinnittää. Kina ei kestänyt kauaa, sillä asia oli helppo tarkistaa pelin säännöistä. Oikea vastaus on puolet tontin arvosta. Mikäli sääntöjä ei olisi ollut, peli-ilta olisi saanut ikävän käänteen.

15.10.2021

Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta – miksi se kannattaa silti tehdä?

Myyjän vastuu asunto- ja kiinteistökaupassa on suuri ja voi joissain tapauksissa ulottua jopa viiden vuoden päähän omistajanvaihdoksesta. Huolellisestikaan laadittu kuntotarkastus ei vapauta myyjää kaupan jälkeisestä vastuusta, mutta se vähentää asuntokauppoihin liittyvää epävarmuutta - Sen ansiosta myyjä tietää, mitä on myymässä ja ostaja, mitä on ostamassa.

6.10.2021

Evästeiden juridiikkaa selvennettiin

Traficom julkaisi syyskuussa palveluntuottajille evästeoppaan, missä se opastaa palveluntuottajia evästeiden keräämisessä ja käytössä Evästeohjeistus_palveluntarjoajille.pdf (traficom.fi).Opas sisältää valvovan viranomaisen näkemyksen lainmukaisista ja hyväksyttävistä evästekäytännöistä, joista poikkeamalla palveluntarjoaja kantaa riskin toimintansa mahdollisesta lainvastaisuudesta.

1.10.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui vuoden 2020 lopulla – yrityksille annettu siirtymäaika päivittää sopimukset vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä päättyy 1.12.2021

Laki lähetetyistä työntekijöistä muuttui 1.12.2020 ja muutoksella pantiin täytäntöön EU:n lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin muutosdirektiivi. Yrityksille annettiin vuoden siirtymäaika varautua lakimuutoksen vaikutuksiin. Siirtymäaika päättyy siis 1.12.2021, joten nyt on hyvä aika kerrata lakimuutoksen tuomat muutokset.

28.9.2021

Monimuotokuljetuksista ja paikantamattoman tavaravahingon problematiikasta

Monimuotokuljetukset ovat kuljetuksia, joissa tavara kuljetetaan määränpäähän kahta tai useampaa kuljetusmuotoa käyttäen mutta siten, että koko kuljetusketjua hallitaan ainoastaan yhden kuljetussopimuksen, niin kutsutun monimuotokuljetussopimuksen, avulla.

21.9.2021

Mihin (ihmeeseen) tarvitaan asianajajaa?

Toimistomme ei kovinkaan paljoa tee markkinointia, mutta kun joskus kerromme palveluistamme yritykselle, joka ei ole asiakkaamme, ylivoimaisesti yleisin vastaus on, että kun ei meillä ole ollut mitään riitoja, ei tarvita juristiakaan.

17.9.2021

Perinnönjaon oikaisusta

Perintökaari sisältää perinnönjaon oikaisua sääntelevän luvun. Kyseinen luku on tullut voimaan vasta 1.1.2016, mutta sitä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa toimitettuun perinnönjakoon. Lisäyksellä on pyritty selventämään oikeustilaa tapauksissa, joissa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus perintöön on aiemmin toimitetussa perinnönjaossa sivuutettu tai lapsen ja vanhemman välinen suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen. Sivuutetulla perillisellä tai testamentin saajalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla lain tai testamentin nojalla on oikeus jäämistöön, mutta jota ei ole alkuperäisessä perinnönjaossa toteutettu.

14.9.2021

Osakassopimus varallisuuden hallinnan ja yhtiön näkökulmasta

Oman työkokemukseni perusteella on vaikea määrittää sitä keskimääräistä yrityksen ikää, jossa yrittäjät päättävät tehdä omaa yritystään koskevan osakassopimuksen. Nuoremmista ikäpolvista kuitenkin tuntuu löytyvän enemmän sitä ajattelutapaa, että osakassopimus kuuluu asiaan jo perustamisvaiheessa. Hieman vanhemmissa yrittäjissä on taas enemmän sellaista perisuomalaista luonteenpiirrettä, että ”kun kaveriin luotetaan niin silloin luotetaan” ja pelkkä ehdotus sopimuksen tekemisestä olisi jotenkin loukkaavaa. Vähän samalla logiikalla voi tuntua hankalalta ehdottaa tulevalle puolisolle avioehtoa, koska pahimmassa tapauksessa puoliso voi ajatella, että miksi tässä vaiheessa tulisi valmistautua avioeroon. Oikeasti aviovarallisuuden erillä pitämiseen voi päinvastoin liittyä monia järkeviä perusteita.

7.9.2021

Korvausvastuusta ja ilmoittamisvelvollisuudesta asunto-osakeyhtiössä

Korkein oikeus on kesällä 2021 antanut mielenkiintoisen asunto-osakeyhtiön kunnossapitoa koskevan ennakkoratkaisun KKO 2021:35.

3.9.2021

Liiketoimintasiirron perusteella merkittyjen osakkeiden omistusaika käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa – KHO 2021:93

Omaisuuden omistusajalla on toisinaan ratkaiseva vaikutus omaisuuden luovutuksen verokohteluun. Omaisuuden luovutus saattaa olla jopa verovapaa omistusaikaa koskevan edellytyksen täyttyessä. Osakkeiden omistusajan laskenta ei kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa yksiselitteistä, kuten esimerkiksi silloin, kun emoyhtiö luovuttaa ensin tytäryhtiölleen liiketoimintakokonaisuuden saaden apporttiomaisuuden luovutuksesta vastikkeeksi tytäryhtiön uusia osakkeita ja muutaman kuukauden kuluttua liiketoimintasiirrosta luovuttaa tytäryhtiönsä koko osakekannan edelleen konsernin ulkopuoliselle yhtiölle. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 30.6.2021 antamassaan ratkaisussa (KHO 2021:93) ottanut kantaa liiketoimintasiirrossa saatujen osakkeiden omistusajan määräytymiseen käyttöomaisuusosakkeita luovutettaessa.

24.8.2021

Valmistajan vastuu tuotevahingoista

Tuotevastuulaki (TVastuuL) tuli voimaan osaksi Suomen lainsäädäntöä vuonna 1991. Tuotevastuulain tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan (HE 119/1989 vp) laajentaa vahinkoa kärsineen oikeutta saada korvausta tuotevahingosta. Tuotevastuulain säätämisellä on tavoiteltu preventiovaikutusta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään valmistajan liikkeelle laskemien tuotteiden turvallisuusriskejä. Tuotteen valmistajalla on tuotevastuulain asettamasta vastuusta vahingonkorvausvelvollisuuteen johtuen intressi huolehtia siitä, ettei valmistajan liikkeelle laskemat tuotteet aiheuta tuotteen kuluttajalle vahinkoa.

5.7.2021

KKO pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta maksuehtolain sovellettavuudesta

Olen ollut avustamassa päämiestäni asiassa, missä päämieheni on velkonut asiakkaaltaan viivästyskorkoa sekä vakiokorvauksia myöhässä maksetuista laskuista. Asiassa on ollut riidatonta, että maksut on suoritettu myöhässä, mutta päämieheni asiakas väittää, että sen ja päämieheni välille on syntynyt osapuolia sitova käytäntö, jonka mukaan laskut on saatu maksaa myöhässä ja päämieheni on näin ollen menettänyt oikeuden periä saatavia. Päämieheni käsityksen mukaan tällaista käytäntöä ei voi syntyä, koska kukin asiakkaan tekemä tilaus on yksittäinen sopimus asiakkaan ja päämieheni välillä, johon sovelletaan tilauksen yhteydessä sovittuja sopimusehtoja. Yritysten välisten laskujen maksamista säätelee lisäksi laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista vuodelta 2013, joka on tältä osin pakottavaa oikeutta, eikä siten anna mahdollisuutta osapuolille sopia siitä, ettei velkojalla olisi oikeutta periä viivästyskorvauksia. Maksuehtolaki perustuu maksuviivästysdirektiiviin vuodelta 2011.

28.6.2021

Viisaasti vesillä – vesiliikennelain lyhyt oppimäärä

Vastikään uudistunut vesiliikennelaki ulottaa päällikön vastuuta koskevan sääntelyn nyt myös huviveneilyyn. Mitä tämä tarkoittaa ja millaisia sanktioita päällikön vastuun laiminlyönnistä voi pahimmillaan seurata?

22.6.2021

Varhainen yrityssaneeraus

Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut tehtäväksi muutoksia lakiin yrityksen saneerauksesta (47/1993). Muutosehdotusten takana on vuonna 2022 voimaan tuleva Euroopan maksukyvyttömyysdirektiivi (Direktiivi (EU) 2019/1023) ja sen täytäntöönpaneminen Suomessa.

15.6.2021

Ennakkoperintö, suosiolahja vai jotakin muuta?

Muistan, että asianajajapolun alkupuolella eräitä vaikeimmin avautuvia asioita olivat ennakkoperintö, suosiolahja ja ehkä erityisesti näiden käsitteiden välinen suhde. Ennakkoperintöä koskeva pohdinta tulee usein vastaan siinä yhteydessä, kun vanhemmat lahjoittavat omaisuuttaan lapselleen. Lahjakirjaan tehdään yleensä merkintä siitä, että lahjaa ei ole pidettävä saajansa ennakkoperintönä. Merkintää pidetään tarpeellisena, koska Perintökaaren 6 luvun 1 §:n mukaan ”Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.” Useimmiten asiakkaat haluavat, ettei lahjaa pidetä lahjansaajan ennakkoperintönä, ja tämän vuoksi lahjakirjassa on siis tarpeen kieltää lahjoituksen olevan ennakkoperintöä.

14.6.2021

Hovioikeuden ratkaisu lemmikinomistajan vastuusta – kissa aiheutti yli 10.000 euron vesivahingon

Tuomioistuimessa joudutaan toisinaan pohtimaan mitä erikoisempia tilanteita. Turun hovioikeus joutui tänä vuonna pähkäilemään Maine Coon –kissojen luonnetta ja sen yhteyttä aiheutuneeseen vesivahinkoon, jonka oli näytetty aiheutuneen kantajan kissan toimesta. Kissan aiheuttaman vesivahingon remonttikulut nousivat yli 10.000 euroon. Hovioikeus antoi ratkaisunsa asiassa 4. kesäkuuta.

2.6.2021

Vääränlaiset veroedut osakevaihdossa

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään 2021:65 ottanut kantaa verojärjestelmälle vieraan veroedun käsitteeseen. Tämä käsite tulee usein vastaan osakevaihdon yhteydessä arvioitaessa sitä, sovelletaanko järjestelyyn elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) osakevaihtoa koskevaa säännöstä (52 f §).

25.5.2021

Milloin varallaolo on työaikaa?

Työelämän muuttuminen on aiheuttanut haasteita työaika-käsitteen määrittelylle. Etätyöhön siirtyminen on varmasti osaltaan hämärtänyt entisestään eroa työntekijän työajan ja vapaa-ajan välillä. Oikeuskäytännössä on ollut hiljattain varsin runsaasti nimenomaan työntekijän työaikaa ja varallaoloa koskevia tapauksia.

21.5.2021

Locked box – aarrearkku vai mistä kysymys?

Viimeaikojen yrityskauppauutisia seuratessa on joku muukin voinut kiinnittää huomiota siihen, että kaupan kohteen kauppahinta, erityisesti milloin se vaikuttaa erityisen korkealta, ilmoitetaan täysin kiinteänä. Silloin nekin osakkeenomistajat, jotka eivät ole olleet kaupanteossa mukana, voivat varsin helposti laskea osakekohtaisen kauppahinnan. Miten tähän päästään, kun usein aikaisemmin on puhuttu yritysarvosta tai velattomasta hinnasta ja nyt ilmoitetaan osakkeiden kauppahinta ikään kuin olisi ostettu tukku osakkeita arvopaperipörssistä tai asunto-osakeyhtiön osakkeita, joihin ei sisälly minkäänlaista hinnantarkastusmekanismia. Samalla huomio kiinnittyy siihen, että kauppa yleensä pystytään toteuttamaan hyvin nopeasti ja vain välttämättömien viranomaislupien saamisen jälkeen. Selityksenä on ns. locked box -kauppahintamekanismin käyttäminen. Kyse ei toki ole mistään uutuudesta, mutta silti tuntuu, että erityisesti huutokauppatilanteissa myyjän kannattaa ehdottaa locked box -mekanismia, joka tekee tarjousten vertailtavuuden hyvin helpoksi ja käytännössä eliminoi osapuolten välillä tarpeen laatia perinteinen closing-päivän laskelma, jota sitten määräajoissa kommentoidaan puolin ja toisin ja jonka osalta ensi kädessä erimielisyydet ratkaistaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla ja viime kädessä esimerkiksi välimiesmenettelyssä.

11.5.2021

Osituksen esisopimus

Avioliiton päättyessä puolisoiden varallisuussuhteet ratkaistaan osituksessa – joko sovinnollisesti tai pesänjakajan toimittamana osituksena. Osituksen lopputulokseen voi etukäteen vaikuttaa laatimalla avioehtosopimuksen. Avioehtosopimus ei kuitenkaan ole ainut tapa varautua omaisuuden jakoon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ns. osituksen esisopimus tai toiselta nimeltään sopimus avioeron varalta. Käytän tässä artikkelissa mainitusta sopimuksesta termiä osituksen esisopimus.

Näytä lisää