Blogi

23.2.2021

Pelkää pahinta ja varaudu kuljetusvahinkoon – esimerkkejä tiekuljetusoikeudesta

Kuljetusoikeus on oikeudenala, jolla on useita erityispiirteitä, jotka on hyvä tunnistaa kuljetussektorilla toimittaessa. Oikeudenala on korostuneesti kansainvälinen ja vilisee erikoissanastoa, jonka lisäksi haasteita aiheuttavat kuljetussopimukset, jotka eivät suinkaan ole mikään yhtenäinen sopimustyyppinsä. Tavarankuljetuksista puhuttaessa kuljetusoikeutta leimaa kuitenkin yksi erityispiirre ylitse muiden, nimittäin rahdinkuljettajan rajoitettu vastuu.

19.2.2021

Työsopimuksen irtisanominen kohtuullisessa ajassa

Jos työnantajalla on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, tulee työnantajan irtisanoa työsopimus työsopimuslain 9 luvun 1 §:n mukaisesti kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja sai tiedon irtisanomisperusteesta.

18.2.2021

Uskaltaako hallitukseen mennä?

Turun hovioikeus antoi 29.1.2021 tuomion (S 19/1937), joka koski osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. (Valitettavasti tuomio ei ole saatavilla kuin maksullisissa tietopankeissa.)

10.2.2021

Uusi konkurssilain väliaikaismuutos astui voimaan 1.2.2021

Suomen ensimmäisestä todetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli vuosi. Sittemmin covid-pandemialla on ollut moniulotteisia vaikutuksia yksilöiden ohella yritysten toimintaan. Joillakin toimialoilla epidemian käynnistämä kriisi on koettelut yrityksiä rajusti. Maksuvaikeuksiin ajautuneita yrityksiä on pyritty suojaamaan muun ohella väliaikaisin lainsäädäntömuutoksin. Konkurssilakia koskevat koronapoikkeukset ovat olleet voimassa viime toukokuusta asti. Muutokset ovat merkittävästi rajoittaneet velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin. 1.2.2021 voimaan tulevalla uudella konkurssilain muutoksella aiemmin väliaikaisesti poistettu maksukyvyttömyysolettama otetaan jälleen käyttöön – tällä kertaa velallisen eduksi muutettuna.

5.2.2021

Koronaviruksen leviämistä ehkäisevien toimenpiteiden laiminlyönti – rikos ihmisyyttä vastaan?

Tammikuun lopulla uutisoitiin Brasilian alkuperäiskansojen johtajien Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (International Criminal Court, jäljempänä ICC) osoittamasta pyynnöstä aloittaa tutkinta Brasilian presidentti Jair Bolsonaron myötävaikutuksesta Amazonin metsien tuhoutumiseen. Tapaus ei ole ensimmäinen laatuaan, vaan heinäkuussa 2020 yli miljoonaa Brasilian terveysalan ammattilaista edustava ryhmä osoitti ICC:lle pyynnön tutkia Bolsonaron toimia koronaepidemian ehkäisemiseksi väittäen hänen laiminlyöntiensä olevan rikos ihmisyyttä vastaan. 

2.2.2021

Evästeille ”ei” ei tarkoita ei

Juristit törmäävät usein kysymykseen siitä, onko jokin asia laillista tai laitonta. Koska tieto lisää tuskaa, on vastaus tähän harvoin mustavalkoinen. Kun tätä asiaa tutkitaan vallitsevan evästeiden ja tietosuojaan liittyvien suostumusten käytännön kannalta, taidetaan mennä sille kuuluisalle harmaalle alueelle.

20.1.2021

Asunto-osakeyhtiön lunastuslausekkeen muotoilu vaatii tarkkuutta

Ei ole yhdentekevää millä sanamuodoilla yhtiöjärjestykseen kirjataan asioita. Ajattelemattomuus ja ristiriita sen välillä, kuinka asian on ajateltu menevän ja toisaalta sen kanssa, kuinka asia on yhtiöjärjestykseen kirjattu, saattaa johtaa yllättäviin tilanteisiin. Tällaisesta oli kyse melko tuoreessa taloyhtiön lunastusriidassa, jota ratkaistiin sekä käräjä-, että hovioikeustasolla. Kyse oli siitä, syntyikö muille osakkaille lunastusoikeus, kun kyse oli kahden osakkaan välisestä autopaikan kaupasta.

12.1.2021

Verkkokauppojen suosion huima nousu koronapandemian aikana

Verkkokaupassa maksava on vielä vuoden 2020 loppuun saakka voinut välttyä niin sanotulta vahvalta tunnistautumiselta. Vuoden 2021 alusta verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava vahva, kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kaksivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan sitä, että sinun täytyy tunnistautua kahdella eri tavalla käyttääksesi palvelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi salasanan ja kertakäyttöisen koodin yhdistelmää. Käytännössä saatat siis joutua käymään läpi muutamia lisävaiheita vahvistaaksesi henkilöllisyytesi. Säännös perustuu vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Custiomer Authentication) vaativaan Euroopan unionin maksupalveludirektiiviin (PSD2), joka astui voimaan 13.1.2016. Siirtymäaika vahvan tunnistautumisen vaatimusten toteuttamisessa verkkokauppojen korttimaksamisessa päättyi kuitenkin vasta 31.12.2020. Direktiivi koskee kaikkea sähköistä maksamista ja verkkokauppaa.

8.1.2021

Urheilutulojen rahastointi urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä

Nuorten Leijonien arvokisamenestyksen johdosta päätin ottaa aiheekseni urheilijoiden rahastointijärjestelmän, jonka olemassaolosta ei monikaan ole tietoinen. Urheilutulojen rahastointi on tuoreille pronssimitalisteillekin pian ajankohtaista, ja koronaviruksen taloudelliset vaikutukset kasvattavat urheilutulojen rahastoinnin merkitystä urheilijan sosiaaliturvan täydentäjänä.  

5.1.2021

”Leskihän perii puolet ja lapset toisen puolen, eikö niin?”

Varsin monet ihmiset tuntuvat luulevan, että vastaus otsikon kysymykseen on kyllä. Vaan ei ole. Itse asiassa ei ole siellä päinkään, jos sallitaan ripaus terminologista tarkkuutta ja näsäviisautta.

18.12.2020

Kartellirajoitus rajoilla: ’’pay-for-delay’’ patenttien sovintosopimukset YK:n farmaseuttisella sektorilla

Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikkelin 101 mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä sellaiset yritysten väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla. Samanlaista markkinoitten suojaa ajaa myös SEUT artikkeli 102 jonka mukaan sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT artiklan 102 a kohta tarkentaa vielä, että tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.

15.12.2020

Henkilöstöantien verotukseen helpotusta

Työntekijöille toteutettavien osakeantien verotusta koskeva hallituksen esitys (HE 73/2020) on nyt hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutos helpottaa osakepohjaisia henkilöstön kannustinjärjestelyjä. Muutos on tervetullut, sillä se tuo selkeyttä arvostuskysymyksiin ja lisäksi mahdollistaa useissa tilanteissa nykyistä alhaisemman merkintähinnan henkilöstöanneissa ilman riskiä veroseuraamuksista.

8.12.2020

Konserniavustuslaissa viitataan kumottuun lainsäädäntöön – mitä ja miksi?

En ole aikaisemmin asianajajaurallani törmännyt tilanteeseen, missä vanha, jo kumottu laki estää päämiestäni hyödyntämästä voimassa olevaan lakiin kirjattua poikkeusluvan mahdollistavaa menettelyä. No, nyt sekin on tullut koettua.  Törmäsin nimittäin muutama kuukausi sitten erääseen merkilliseen konserniavustukseen liittyvään anomaliaan. Kyse oli seuraavanlaisesta tilanteesta:

1.12.2020

Onko verotus taas pop?

Kun opiskeluaikana kerroin kokeneelle lakimiehelle tekeväni syventävät opinnot konserniyhtiöiden verotuksesta professori Tikan projektissa, totesi hän, ettei verotus ole mitään juridiikkaa vaan hallintoa. Yhteiskunnalla kun on menonsa ja pykälät pitää kirjoittaa niin, että verotuloja kertyy riittävästi. Verohallinnon huippuhyvästä palvelusta ei ole sanottavissa moitteen sanaa, mutta verottajalle tarjottavia ideoita siitä, mitä verotetaan, tulee tarkastella kriittisesti.     

24.11.2020

Oletko joskus törmännyt termiin testamentin toimeenpanija?

Ensi näkemältä vaikuttaisi siltä, että kyse on henkilöstä, joka panee toimeen testamentissa annetut määräykset. Osin tämä on totta, mutta asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

18.11.2020

Koeaikapurkuunkin on oltava asiallinen peruste

Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajat edellyttävät lähes poikkeuksetta työsuhteen alkuun koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan kumman tahansa osapuolen aloitteesta purkaa. Koeajan pituus voi työsopimuslain mukaan olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestoajasta. Jotta koeaika tulee sovellettavaksi, siitä on nimenomaisesti sovittava joko työsopimuksessa tai muuten. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida työntekijän osaamista ja soveltuvuutta kyseiseen työhön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana arvioida, vastaavatko työ ja työnteko-olosuhteet hänen odotuksiaan.

11.11.2020

Ovatko osakeyhtiön ja säätiön hallituksen vastuut samanlaiset?

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:ssä on kuvattu osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuu seuraavasti:

4.11.2020

Maksukyvyttömyysolettamasta konkurssissa

Kuten tiedossa on, hallitus muutti korona tilanteen takia toukokuussa 2020 konkurssilakia väliaikaisesti siten, ettei velallista lain voimassaoloaikana oleteta maksukyvyttömäksi, mikäli tämä ei ole maksanut viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Aiheesta kirjoitti toukokuussa blogissaan esimerkiksi asianajajamme Matti Kökkö (https://www.lrhto.fi/blogi/2020/oliko-konkurssilain-muuttaminen-koronakriisin-takia-tarpeellista-ja-jarkevaa/) pitäen muutosta tarpeettomana.

27.10.2020

Tunnista ja tunne tietosuojavastuusi!

EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tuttavallisemmin GDPR, aiheutti voimaan tullessaan paljon kohinaa yritysten keskuudessa. Asetuksen asettamat sanktiot ja vaatimukset herättivät kasapäin kysymyksiä ja ennakkoluuloja sekä runsaasti lisätyötä organisaatioiden tietosuojasta vastaaville tahoille. Kuluneiden päivien aikana koko suomalaista yhteiskuntaa järkyttänyt Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietojärjestelmän tietomurto on nostanut ennennäkemättömällä ja surullisella tavalla esiin tietoturva- ja tietosuojavelvoitteiden merkityksen. Ottamatta enempää kantaa kyseiseen tapaukseen uskon viime päivien uutisoinnin herättäneen useat yritykset pohtimaan velvollisuuksiaan rekisterinpitäjänä entistä tarkemmin. Jokaisen rekisterinpitäjän, oli kyse sitten yhdistyksen jäsenrekisteristä tai pk-yrityksen asiakasrekisteristä, on tärkeä tunnistaa vastuunsa ja tietosuojan merkitys jokaisen yksilön perusoikeutena.

22.10.2020

Vastuu vaikuttajamarkkinoinnista sosiaalisessa mediassa

Digitaalisen markkinoinnin suosio jatkaa kasvuaan ja kehittyy. Sosiaalisen median käyttäjät ovat varmasti huomanneet, miten erilaisia yhteisöpalveluja ja sosiaalisia verkostoja käytetään yhä enemmän erilaisiin markkinointitarkoituksiin. Tämä on sinänsä luonnollista – markkinointia halutaan kohdentaa sinne missä ihmiset ovat. Kun sosiaalisen median palveluja käytetään lähinnä yksityishenkilöiden väliseen viestintään, on selvää, että juuri palvelujen käyttäjät muodostavat markkinoinnin kannalta tärkeimmän voimavaran. Tunnetut sosiaalisen median käyttäjät ovat julkisuuden henkilöitä, jotka tavoittavat laajan yleisön ja fanijoukon. Tunnettuja sosiaalisen median henkilöitä kutsutaan vaikuttajiksi (influencer).

Näytä lisää