Blogi

31.1.2023

Tietosuojaviranomaiselta huomautus henkilötietojen käsittelystä Helmet-kirjastojen verkkosivustolla

Apulaistietosuojavaltuutettu antoi huomautuksen Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoille (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, ”Helmet-kirjastot”) näiden Helmet.fi -verkkosivuston henkilötietojen käsittelyn tietosuojalainsäädännön vastaisuuksista. Helmet-kirjastojen henkilötietojen käsittelyä pidettiin usealla tavalla tietosuojalainsäädännön vastaisena.

27.1.2023

Oikeutettu etu henkilötietojen käsittelyperusteena

Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan henkilötietojen käsittely edellyttää GDPR:n 6 artiklan 1 kohdassa mainittua käsittelyperustetta, kuten esimerkiksi rekisteröidyn suostumusta taikka lakisääteistä velvoitetta. Koska kaikkea oikeutettuna ja perusteltuna pidettävää henkilötietojen käsittelyä ei ole voitu etukäteen säännellä, 6 artiklan käsittelyperusteisiin on sisällytetty henkilötietojen käsittely oikeutetun edun perusteella.

26.1.2023

Kollektiiviperusteinen irtisanominen ja uuden työntekijän palkkaaminen ratkaisun KKO 2023:1 näkökulmasta

Korkein oikeus on antanut hiljattain ratkaisun KKO 2023:1, jossa on ollut kyse irtisanomisperusteen laillisuudesta, kun työntekijä on irtisanottu ja tämän jälkeen irtisanotun työntekijän kanssa samalle tutkimusalalle on otettu toinen työnantajan palveluksessa ennestään ollut työntekijä.

17.1.2023

Kuluttajansuojalakiin tehty tärkeitä muutoksia

Kuluttajansuojalakiin on tehty vuodenvaihteessa useita tärkeitä muutoksia, jotka parantavat kuluttajan asemaa erityisesti koti- ja muussa etämyynnissä ja asettavat elinkeinonharjoittajien toiminnalle tiukempia säännöksiä siitä, miten kuluttajille voidaan kulutushyödykkeitä tarjota.

10.1.2023

Minne matkalla yrityskauppavalvonta – transaktiojuristin näkökulma

Eduskunta hyväksyi kolme päivää ennen lain voimaantuloa 1.1.2023 kilpailulain muutoksen, jonka mukaan entistä pienemmät yrityskaupat on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV). Ajatuksena on, että liikevaihto on soveltuva mittari osoittamaan kaupan mahdollista merkittävyyttä kilpailuolosuhteisiin. Kun aikaisemmin ilmoituskynnys laskettiin osapuolten maailmanlaajuisesta liikevaihdosta (350 miljoonaa), tarkastellaan nyt osapuolten Suomesta kertynyttä liikevaihtoa, jonka tulee ylittää 100 miljoonaa euroa. Lisäksi tarkastellaan osapuolten, mukaan lukien kaupan kohde, liikevaihtoa, jonka aikaisemmin tuli ylittää 20 miljoonaa euroa. Nyt tarkasteluraja on asetettu 10 miljoonaan euroon. Vaikka liikevaihdolle on muualla ehkä vaihtoehtoisia mittareita, on sen kiistaton etu, että tilinpäätösten perustella asiaa voi helposti arvioida ja näin lisätä yrityskaupan osapuolten kykyä keskenään todeta tarve ilmoittamiselle.  

22.12.2022

Juridiikka on mielenkiintoista

Toimistomme avusti vuonna 2017 Stockmann Oyj Abp:tä, kun se myi Stockmann Herkku -liiketoiminnan. Kollegani Jyrki Prusila oli vastuussa tuosta projektista. Kun Stockmannin yrityssaneerausmenettely keväällä 2020 alkoi, yhtiö irtisanoi osana saneeraustoimia eräitä tavaratalojensa vuokrasopimuksia, jolloin myös noiden tavaratalojen Herkku-liiketoimintojen jatkajien alivuokrasopimukset päättyivät. Tästä syntyi yhden alivuokralaisen kanssa erimielisyys siitä, miten sen mahdollista vahingonkorvaussaatavaa käsitellään yrityssaneerauksessa.

20.12.2022

Perunkirjoitus – välttämätön paha

Jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jälkeen on pidettävä perunkirjoitus ja laadittava perukirja. Henkilön ikä, varallisuusasema tai kansalaisuus ei vaikuta asiaan.

16.12.2022

Pitääkö äänivallattoman osakkeen omistajakin kutsua yhtiökokoukseen?

Osakeyhtiölain mukaisia osakkaan perusoikeuksia on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tätä oikeutta ei voi poistaa äänivaltaiselta osakkeelta edes määräämällä asiasta yhtiöjärjestyksessä. Sen sijaan osakeyhtiölain esitöiden mukaan äänivallattoman osakkeen osalta voitaisiin määrätä yhtiöjärjestyksessä niin, että äänivallattoman osakkeen omistajalla ei olisi oikeutta osallistua yhtiökokoukseen.

12.12.2022

Ketjutusta vaiko keljutusta – Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta

Määräaikaisia työsopimuksia käytetään yhä enemmän ja ne ovatkin oiva tapa työnantajalle tasata tilapäistä työvoiman tarvetta. On kuitenkin tilanteita, joissa määräaikaisia työsopimuksia ei saisi käyttää. Erityisesti käytettäessä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia sopimusmuodon perusteleminen käy yhä vaikeammaksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta toivoen lukijan hyötyvän tästä.

7.12.2022

Käyttääkö organisaatiosi vakiolausekkeita siirtäessään henkilötietoja kolmansiin maihin?

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (ns. GDPR) voimaantulon jälkeen henkilötietojen siirrosta EU:n ulkopuolelle on tullut varsin monimutkainen aihe. Niin monimutkainen, että yritykset välttelevät käyttämästä EU:n ulkopuolelle sijoittuneita palveluntarjoajia. Tämä on toki hyvä lähtökohta, mutta ei läheskään aina edes vaihtoehto.

29.11.2022

Kannattaako sopimukseen valita riidanratkaisufoorumiksi välimiesmenettely vai yleinen tuomioistuin?

Yhteistyön alkaessa ja kuumimpien sopimusneuvottelujen ollessa käynnissä ei välttämättä tule ajatelleeksi tilannetta, jossa osapuolten välillä kaikki ei mene kuin Strömsössä. Kukaan tuskin ehdoin tahdoin haluaa riidellä. Riidanratkaisulausekkeeseen olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota, jotta mahdollisten erimielisyyksien ilmaantuessa on selvää, millä menettelyllä riidellään. Sopimuksen riidanratkaisulauseke löytyy yleensä aivan sopimuksen lopusta, ja se alkaa monesti sanoin: ”tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan…” joko yleisessä tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä. Asianosaisilla on monissa kaupallisissa sopimuksissa vapaus valita, haluavatko he mahdollisessa konfliktitilanteessa saattaa asian ratkaistavaksi käräjäoikeuteen vai välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettely onkin vaihtoehto riidanratkaisulle dispositiivisissa asioissa, eli asioissa, joissa sovinto on sallittu.

22.11.2022

Huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönti oikeutti vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen

Korkein oikeus antoi vastikään ratkaisun KKO 2022:61, jossa linjattiin vuokranantajan mahdollisuutta purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus huoneiston puhtaanapidon ja siivoamisen laiminlyönnin perusteella.

8.11.2022

KKO:n ennakkopäätös asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen soveltamisesta

Uudessa 25.10.2022 annetussa ratkaisussa KKO 2022:59 oli kyse siitä, että asunto-osakeyhtiö X:n yhtiöjärjestyksessä oli määrätty, että jos autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus siirtyy muulta omistajalta kuin yhtiöltä, osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake kaikissa muissa saannoissa paitsi, kun osake siirtyy samassa yhteydessä, kun samalle luovutuksensaajalle siirretään yhtiön asuinhuoneiston tai liikehuoneiston hallintaan oikeuttava osake. Yhtiöjärjestyksen mukaan lunastus ei tule kysymykseen myöskään, jos autotallien hallintaan oikeuttavat osakkeet siirtyvät perintönä, testamentilla tai pesänjaossa avio-oikeuden nojalla tai kun ne siirtyvät puolisolle, lapselle tai lapsenlapselle. Sellaisia saantoja, joissa saajana olisi nykyinen osakkeenomistaja, ei ollut erikseen mainittu X:n yhtiöjärjestyksen määräyksessä.

28.10.2022

Vahingonkorvausvelvollisuudesta ja sen rajaamisesta yrityskaupoissa

Suomessa irtaimen omaisuuden kauppaa koskeva yleissäädös on kauppalaki. Kiinteän omaisuuden määrämuotoisesta kaupasta puolestaan säädetään maakaaressa ja esimerkiksi kuluttajakauppaa koskevia pakottavia säännöksiä on kuluttajansuojalaissa. Kauppalaki soveltuu yleisesti esimerkiksi yrityskauppoihin, sillä esimerkiksi yrityksen osakkeet katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Kauppalain säännökset ovat tahdonvaltaisia eli dispositiivisia eli yrityskaupan osapuolet voivat määrätä, että kauppalain säännöksiä ei sellaisenaan sovelleta. Onkin erittäin yleistä, että kauppakirjassa mainitaan erikseen, että kauppalakia ei sovelleta lainkaan tai sitä sovelletaan niiltä osin, joista ei erikseen kauppakirjassa ole sovittu. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi oikeustoimilain yleiset pätemättömyysperusteet voivat soveltua osapuolten välillä tehtyyn sopimukseen, vaikka osapuolilla on sopimusvapaus ja sopimukset lähtökohtaisesti sitovat osapuolia sellaisenaan.

27.10.2022

Tavaramerkkien merkityksestä osana yritysten brändiä

Nykypäivänä tavaramerkit ovat keskeinen ja varsin tehokas keino kehittää ja kasvattaa yritysbrändiä. Erottuvan, kekseliään ja hyvin suunnitellun tavaramerkin avulla on mahdollista luoda yritykselle yksilöllinen brändi, joka esimerkiksi erottuu selkeästi markkinoilla toimivista kilpailijoista.

18.10.2022

Myös kiinteistökauppariidat kannattaa yrittää sopia

Korkein oikeus on antanut aivan tuoreen ratkaisun (KKO:2022:56) koskien oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumista tilanteessa, jossa riidan toinen osapuoli on tehnyt ennen tuomion antamista kaksi sovintotarjousta.

10.10.2022

Tökkäävätkö innovaatiot tukisääntelyyn?

Suomi on perinteisesti ollut innovaatioiden kärkimaa ja myös tilastokeskuksen huhtikuussa 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan innovaatiotoiminta on yleistynyt kattamaan yhä suuremman osan yrityksistä. Suuri osa innovaatiosta pohjautuu suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ja lähes kaikilla korkeakouluilla onkin omia ohjelmia tai yrityksiä, joiden tehtävänä on kehittää innovaatioiden kaupallistamistoimintaa. Kaupalliset hankkeet eivät enää kuulu julkisin varoin rahoitettavien oppilaitosten keskeisiin tehtäviin, joten juuri tässä vaiheessa innovaatioiden siirtymä yksityisiin käsiin yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla onkin varsin luontevaa.

7.10.2022

Vapautta kissoille?

Ulkona vapaasti liikkuvat kissat ovat vuodesta toiseen kestopuheenaihe – jotkut ovat huolissaan kissojen turvallisuudesta, jotkut puolustavat kissojen vapaata liikkuvuutta ja jotkut haluavat hankkiutua niistä eroon. Erityisesti tähän vuodenaikaan puheenaihe on kuuma, sillä hylättyjä kesäkissoja on liikkeellä valistuksesta huolimatta.

27.9.2022

Kanteen peruutus ja erityiset syyt korvausvelvollisuudesta poikkeamiseen

Helsingin hovioikeus on antanut tuoreen tuomion, jossa on jouduttu pohtimaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta tilanteessa, jossa kantaja on perunut kanteensa. Käräjäoikeus oli samassa asiassa velvoittanut kantajan pitämään syntyneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

20.9.2022

Ovatko kaupanvahvistajat historiaa?

Kotisohvalta tai mökkilaiturilta voi nykypäivänä käydä asuntokauppaa, ostaa auton, vaatteita ja tilata viikon ruuat kotiovelle. Kotisohvalta luonnistuu myös kiinteistökaupat.

Näytä lisää