Komissio julkaisi viime viikon keskiviikkona 15.11.2023 osaajien liikkuvuutta koskevassa paketissa joukon uusia ehdotuksia, joiden päämääränä on paitsi lisätä EU:n houkuttelevuutta EU:n ulkopuolelta tuleville osaajille mutta myös helpottaa työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla.
Toisinaan sairauspoissaoloihin liittyy tilanteita, joissa työntekijä on poissa työstä ilmoittamatta siitä työnantajalle.
Yritysten välisissä riidoissa turvaamistoimella voidaan suojata monenlaisia intressejä. Turvaamistoimen avulla voidaan esimerkiksi takavarikoida vastapuolen varoja oman saamisen turvaamiseksi ja sen takaamiseksi, että vastapuoli ei piilota omaisuuttaan varsinaisen riita-asian oikeudenkäynnin aikana. Turvaamistoimella voidaan myös estää vastapuolta harjoittamasta esimerkiksi kilpailevaa toimintaa tuomioistuimen asettaman uhkasakon nojalla.
Erilaiset tekstiviestihuijaukset ovat nykyään monelle arkipäivää, ja niiden yleistyminen ja samalla uskottavuuden paraneminen on ollut uutisotsikoissa usein. Monet verkkorikolliset ovat esimerkiksi onnistuneet esiintymään jonain tunnettuna yrityksenä väärentämällä tekstiviestin lähettäjätiedon, joka kasvattaa huijauksen onnistumisen todennäköisyyttä. Lokakuun alusta lähtien organisaatiot ovat kuitenkin saaneet mahdollisuuden hakea lähettäjätunnuksensa suojausta, joka antaa yksinoikeuden sen nimenomaisen lähettäjätunnuksen käyttämiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikään muu taho Suomessa ei suojauksen jälkeen voi esiintyä samalla tunnuksella.
Osakevaihdoksi kutsuttu yritysjärjestely on ollut kuluvana syksynä laajan mediahuomion kohteena, kun Finnwatch julkaisi syyskuun alussa tutkimusartikkelin siitä, miten osakevaihtojärjestelyä voidaan hyödyntää osinkoverotuksen minimoinnissa. Tutkimuksessa nostetaan esiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksen ongelmia osakevaihtojärjestelyn yhteydessä, ja ehdotetaan myös tilanteen korjaamiseksi muutoksia lainsäädäntöön. Mistä on kyse?
Tuulivoimahankkeet ovat Suomessa nousseet viime vuosina merkittäväksi osaksi energiastrategiaa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Tuulivoimahankkeiden myötä tuulivoimayhtiöt solmivat maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia koskien vuokrattavaa hankealuetta. Usein maanomistajat muodostavatkin sopimusneuvotteluita varten neuvottelukunnan, joka koostuu sekä maanomistajista että mahdollisista asiantuntijajäsenistä. Neuvottelukunnan tarkoituksena on hankealueen maanomistajien puolesta neuvotella maanvuokrasopimukset. Tuulivoimahankkeen maanvuokrasopimuksessa on hyvä huomioida maanomistajan näkökulmasta ainakin seuraavat seikat:
Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistajien muutoksia. Vaihdos voidaan toteuttaa nopeasti tai pitkälläkin aikavälillä. Sukupolvenvaihdoksessa tarkoituksena on usein siirtää yritys omistajan lapselle tai muulle lähisukulaiselle. Sukupolvenvaihdosta voidaan pitää monivaiheisena tapahtumana ja sen toteuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Yritykset ja tilanteet ovat erilaisia, ja sukupolvenvaihdoksen onnistunut toteuttaminen vaatii asiantuntijuutta.
Yrityssaneerauksia koskeva laki muuttui viime kesänä. Muutoksia sovelletaan sellaisiin saneerausmenettelyihin, jotka on aloitettu 1.6.2023 jälkeen.
Tässä blogitekstissä käymme läpi, mitä erityispiirteitä kenen tahansa kryptovaluuttoja omistavan tulisi huomioida kuolemansa ja jättämänsä perinnön varalta. Asiasta on tärkeää käydä keskustelua ensinnäkin siksi, että pelkästään perimysjärjestykseen tai testamenttiin tukeutumalla kryptovaluuttaomaisuus ei välttämättä käytännössä siirry perintönä, vaan voi jäädä perillisiltä huomaamatta tai siihen käsiksi pääsy voi estyä. Toiseksi asia on ajankohtainen erityisesti siksi, että kryptovaluuttoja omistavat eniten nuoremmat ikäluokat – ikäryhmä, jolle perintösuunnittelu ei yleisesti ottaen ole se kaikista ajankohtaisin asia. Reilun vuoden takaisen Samsungin teettämän tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista noin seitsemän prosenttia oli viimeisen vuoden aikana sijoittanut johonkin kryptovaluuttaan, kun taas 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 15 %:lla oli kryptovaluuttasijoituksia viimeiseltä vuodelta. Siinä missä kryptovaluutat onkin kenties helppo mieltää erityisesti nuorten mielenkiinnon kohteeksi, ei samaa voitane sanoa testamentista tai yleisemminkään perinnön jättämiseen valmistautumisesta.
Kuulemisperiaate tarkoittaa, ettei asiaa saa ratkaista asianosaisia kuulematta eli ennen kuin asianosaisille on varattu tilaisuus esittää oma kanteensa ja vastata vastapuolen väittämiin. Tuomioistuimen on huolehdittava kuulemisperiaatteen toteutumisesta viran puolesta, eikä se siten saa perustaa tuomiotaan aineistoon, johon asianosaiselle ei ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Kuulemisperiaate onkin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti ja turvattu sellaisenaan perustuslaissa osana oikeusturvaa.
Säännöllisin väliajoin saan asiakkaalta pyynnön laatia työsopimus osakeyhtiön toimitusjohtajalle. Vaikka onkin ehdottoman tärkeä sopia myös toimitusjohtajan oikeuksista ja velvollisuuksista kirjallisella sopimuksella, on syytä muistaa, ettei osakeyhtiön toimitusjohtaja lähtökohtaisesti ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja on osakeyhtiölaissa tarkoitettu yhtiön johtoon kuuluva elin, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan asema yhtiössä perustuu siten osakeyhtiölain, ei työsopimuslain, säännöksiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) paneutui viime viikolla julkaistussa blogissaan siihen, onko polttoaineiden viikosta viikkoon toistuva hintasykli merkki kilpailuongelmasta. KKV lähestyi ilmiötä kilpailuoikeuteen liittyvän taloustieteen näkökulmasta ja pohti ratkaisuja hintasyklin lopettamiseksi. Keskustelu on mielenkiintoinen sekä kilpailuoikeuden viimeaikaisen kehityksen että laajemmin uusien verkkopohjaisten markkinarakenteiden lisäämän läpinäkyvyyden valossa. Keskeinen kilpailuoikeudellinen kysymys on se, milloin kyse on itsenäisestä markkinaseurannasta (ja siihen mukautumisesta) tai kilpailijoiden välisestä kielletystä tietojenvaihdosta. Rajanveto ei aina ole kilpailuoikeudellisesti helppoa, vaikka rajan väärälle puolelle joutuminen usein kategorisesti määritellään kartelliksi. KKV toteaa taloustieteen termein, ettei nk. hiljainen kolluusio ole lainvastaista. Tällöin läpinäkyvillä markkinoilla toimivat yritykset seuraavat toistensa liikkeitä ja mukauttavat toimintansa itsenäisesti havaintojensa perusteella. Sen sijaan, jos yritykset millään lailla keinotekoisesti lisäävät markkinoiden läpinäkyvyyttä esim. jakamalla dataa tai paljastamalla kaupallisesti perusteettomasti hinta-aikomuksiaan, kyse on usein laittomasta koordinaatiosta kilpailijoiden välillä.
Korkein oikeus antoi kesällä uuden ennakkoratkaisun koskien rahoitusvastikkeiden yhtäläistä maksuvelvollisuutta asunto-osakeyhtiöissä. Tapauksessa osakkeenomistaja oli omistanut asunto-osakeyhtiöstä kolmen eri huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto-osakeyhtiön vuonna 1983 laaditussa yhtiöjärjestyksessä oli luovuttu kokonaan yhtiölainan maksuvelvollisuudesta kyseisten kolmen huoneiston osalta. Asunto-osakeyhtiön vuoden 2019 yhtiökokouksessa määrättiin kuitenkin yhtiölainan maksuvelvollisuus jatkossa perustumaan huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden lukumäärien suhteeseen, ja näin ollen palautettiin yhtiölainan maksuvelvollisuus kolmen aiemmin siitä vapautetun huoneiston osalta.
Korkein oikeus antoi kesällä ratkaisun, jossa asetelma oli lähtökohtaisesti melko erikoinen. Jutussa oli kysymys ensiksi siitä, oliko ulosottovelallisella oikeus valittaa siitä, että hänen osuutensa isänsä kuolinpesään oli ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi ja toiseksi siitä, oliko hänen katsottava ottaneen perinnön sillä tavoin vastaan, ettei hänellä ollut enää oikeutta luopua perintöoikeudestaan. Isän kuolemasta oli ulosoton tapahtuessa kulunut 23 vuotta.
Osakeyhtiölakia on jokin aika sitten muutettu erityisesti sulautumista ja jakautumista koskevien säännösten osalta. Nämä muutokset ovat perustuneet rajat ylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (ns. muutosdirektiivi). Sen tarkoituksena on ollut yhdenmukaistaa ja helpottaa rajan ylittävien yritysjärjestelyjen toteuttamista sekä tarjota osakkeenomistajille saman tasoinen vähimmäissuoja riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa yhtiö sijaitsee.
Parhaassakin tarkoituksessa perustetun yhtiön osakkeenomistajien sukset voivat mennä joskus ristiin. Vastahakoiseksi osoittautuneen yhtiökumppanin toimet voivat toisinaan täyttää jopa osakeyhtiölaissa säännellyn vaikutusvallan väärinkäytön edellytykset. Monesti kysymys on siitä, että enemmistöosakkeenomistaja käyttää valtaansa vaikuttamalla osakeyhtiön toimielinten toimintaan kielletyllä tavalla. Joskus taustalla voi olla jopa pyrkimys savustaa yksi tai useampi osakkeenomistaja yhtiöstä ulos. Oikeussuojaa tarvitsevan osakkeenomistajan turvaksi on onneksi säädetty osakeyhtiölain (624/2006) 23 luku, jossa tarkemmin määritellyissä tilanteissa vaikutusvaltaansa väärinkäyttävä osakkeenomistaja on toisen osakkeenomistajan kanteesta velvoitettava lunastamaan tämän osakkeet.
Kuluttajariitalautakunnan kesällä antamat suositukset määräajaksi tehtyjen sähkösopimusten kohtuullistamisesta herättivät tuttavapiirissä keskustelua, ja päätin töihin palattuani perehtyä asiaan. Käsityksenihän on aina ollut, että sopimukset ovat sitovia ja nauttivat omaisuuden suojaa ja vain poikkeustapauksissa sopimuksia voidaan kohtuullistaa. Päätin samalla, että aihe sopii lyhyeksi kirjoitukseksi syksyn Law Review -asiakaslehteemme. Kun kuitenkin painettu lehti on mediana hiukan hidas ja kun sähköyhtiöiden haluttomuudesta hyväksyä suositus kohtuullistamisesta on tälläkin viikolla uutisoitu, uskon, että asiakaslehdestämme löytyy muuta mielenkiintoista luettavaa, vaikka tässä blogissa kerron havaintoni perustuslakivaliokunnan kirjauksista.
Testamentti on korostetun henkilökohtainen oikeustoimi, eikä testamenttausvaltaa tai testamentin sisällön määräämistä voi siirtää lähtökohtaisesti kenellekään. Henkilö määrää itse omalla testamentillaan omasta omaisuudestaan. Tällä pyritään estämään se, että ulkopuoliset pyrkisivät vaikuttamaan testamentin sisältöön.
Lehdissä kirjoitetaan, tosin syystäkin, aika ajoin edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä ja sen eduista. Totta on, että valtuutuksen laatiminen kannattaa. Tällöin voi luovuttaa asioidensa hoidon henkilölle, jonka hyvin tuntee ja johon luottaa. Lisäksi edunvalvontavaltuutuksen perusteella luotu edustus on varsin joustava tapa toimia, verrattuna siihen, että edunvalvonnan tullessa ajankohtaiseksi edunvalvoja määrättäisiin holhoustoimilain perusteella.
Vastaus otsikossa olevaan kysymykseen on yksinkertainen: Valmistautumalla myyjä voi nostaa kauppahintaa korkeammaksi ja vähentää mahdollisia riskejä ja epämiellyttäviä yllätyksiä kaupan jälkeen. Siksi yrityskauppaan valmistautuminen on aina järkevää, ja kaikkien omistajien kannattaisi tehdä valmisteluja hyvissä ajoin, vaikka ei vielä olisikaan myymässä yritystään.
