Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

11.12.2015 - Matti Kökkö
Tagit: arvot

Erään blogikirjoituksen anatomia

Torstaina klo 16.27 Johanna muistutti sähköpostilla siitä, että tällä viikolla on kirjoitusvuoroni ja kysyi aionko kirjoittaa. No totta hemmetissä aion. Jos kerran on määrätty, niin totta kai minä, Lentäjän pojan tavoin nöyristä lapsista nöyrin, tottelen ja kirjoitan. Ja mikä kiire tässä nyt vielä on. Viikkohan on vasta hädin tuskin puolivälissä. Okei, merkintä kalenterissa oli tiistain kohdalla, mutta senhän nyt täytyi olla vain suositus.

Ajattelin kirjoittaa arvoista. Me toimiston osakkaathan olemme koko vuoden jahnanneet osakaskokouksissa, mitkä ovat toimistomme kantavat arvot ja mikä on olemassaolomme oikeutus. Valmista tuli loppusyksystä. Tarkistakaa vaikka, siellä ne arvot ovat toimiston nimen klikkauksen takana. Näiden arvojen pitää näkyä kaikessa toiminnassamme. Tehdäänpä testi. Onko tämä kirjoitus arvojemme mukainen?

Aloitetaan A:sta. Asiakaslähtöinen. Noh, ehkä tämä nyt on aika vahvasti asianajajalähtöinen kirjoitus. Vai voisiko joku asiakas kuitenkin saada tästä jotakin? Riippunee vinksahtaneisuuden asteesta.

Toinen A. Asiantunteva. Ilman muuta tämä on asiantunteva teos. Tässä ei ole ainuttakaan virhettä.

Kunniallinen. Tämä on arvomme sen takia, että haluamme erottua esimerkiksi huumekauppiasta ja sutenööreistä. Uskon, että tämäkin kirjallinen raapaisu täyttää kunniallisuuden kriteerin. Ehkä rimaa hipoen, mutta kuitenkin.

Luotettava. Ehdottomasti. Kaikkeen tässä kirjoitettuun voi luottaa kuin vuoreen.

Yhteisöllinen. Jaaha. Tätä pitänee lähestyä negaation kautta. Jos tämä kirjoitus ei olisi yhteisöllinen, ei yhteisömme varmaankaan olisi sallinut tämän julkaisemista. Loogista, eikö totta.

Siinä ne olivat. Luulen olevani kuivilla. Arvomme ovat toteutuneet.

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat jo havaitsivat, tässä kirjoituksessa ei ole päätä eikä häntää. Kirjoitus saattaa olla oire orastavasta burnoutista. Tai sitten ei.

Lopuksi tietokilpailukysymys. Kuka näytteli naispääosaa oikeussalidraamassa, joka sivistyneille lukijoille saattaa tulla mieleen tämän kirjoituksen nimestä? Oikea vastaus seuraavassa blogitekeleessäni.