Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

5.5.2015 - Tatu Kulmala

Leasing – aprillipäivän juttu

Korkein oikeus on 1.4.2015 antamallaan ratkaisulla linjannut, että rahoitusleasingsopimuksessa voi vuokran kohteena olla myös palveluja. Perinteinen tulkintahan on, ettei palveluiden hankinta voi olla leasingin kohteena. Leasing on erittäin yleinen rahoitusmuoto, mutta kolmikantasopimuksena siihen liittyy monia epäselviä kysymyksiä erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Varsinkin IT-tuotteiden hankinnassa, joissa palvelut nykypäivänä ovat yhä useammin kiinteä osa toimitusta, on vallinnut epäselvä tilanne sen osalta, mitä rahoitusyhtiön vastuu kattaa. Kun toisaalta rahoitusyhtiö rajaa kattavasti vastuunsa toimituksen kohteesta, on asiakas usein heikoilla, kun toimituksessa on ongelmia eikä toimittaja kanna vastuutaan.

Rahoitusleasingjärjestelyssä asiakas eli vuokralleottaja hankkii myyjältä tuotteen ja solmii toimitussopimuksen myyjän kanssa. Tavallisesti myyjä neuvottelee rahoitusyhtiön kanssa järjestelyn, jonka perusteella se saa rahoitusyhtiöltä kauppahintaa vastaavan suorituksen. Rahoitusyhtiö puolestaan perii tuotteesta myyjälle suorittamansa kauppahinnan vuokranmaksuina asiakkaalta ja sen ostaman sekä edelleen vuokraaman laitteiston omistusoikeus on vuokran maksamisen vakuutena. Kysymyksessä on erityisrahoitusmuoto, jossa vuokralleantajan pääasiallinen rooli on rahoituksellinen, eikä vuokralleantaja yleensä ole vastuussa vuokrakohteen laadusta, ominaisuuksista ja vuokralleottajan käyttötarkoitukseen soveltuvuudesta.

Nyt kyseessä olevassa jutussa yritys oli hankkinut itselleen puhelinjärjestelmän ja siihen liittyvät tietoliikenneyhteydet. Riita oli syntynyt siitä, että tietoliikenneyhteydet eivät olleet toimineet lainkaan. Viisivuotisen leasingsopimuksen arvo oli yhteensä yli 70.000 euroa ja laitteiden osuus tosiasiassa oli tästä vain noin 5.000 euroa. Toimitussopimukseen on kirjattu toimitukseen sisältyvän myös laitteiden vaatimat tietoliikenneyhteydet. Leasingsopimukseen toimituksen kohde oli kuitenkin kirjattu hieman eri tavalla – palveluja ei (kuten tavallista) ollut mainittu lainkaan.

Korkein oikeus katsoi, että jutussa vallitsevissa olosuhteissa asiakas on voinut luottaa siihen, että vuokrauksen kohde on vastannut tilaussopimuksessa sovittua siten kuin rahoitusleasingissa yleensäkin on tilanne. Tämän perusteella asiakkaalla on ollut oikeus purkaa leasingsopimus vuokrakohteen olennaisen virheen johdosta. Rahoitusyhtiö ei voinut vapautua sopimuksen kohdetta koskevasta vastuusta vetoamalla siihen, ettei se tiennyt toimitussopimuksen sisältävän myös palvelua.

Korkeimman oikeuden ratkaisu tuo kaivattua lisävalaistusta leasingsopimuksiin liittyviin tulkintatilanteisiin.