Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

28.9.2015 - Juhani Ekuri

”Sellaisena kuin se on”

Käytettyä tavaraa koskevissa kauppakirjoissa näkee usein mainittavan, että kaupan kohteena oleva esine myydään ”sellaisena kuin se on” tai ”ilman takuuta”. Olen huomannut, että monesti kaupan osapuolet kuvittelevat tällaisen ehdon tarkoittavan sitä, ettei ostaja missään olosuhteissa voi vedota kaupan kohteessa mahdollisesti oleviin puutteisiin.

Juridisesti tavaran myyminen ”sellaisena kuin se on” tai ”ilman takuuta” ei kuitenkaan vapauta myyjää kauppaan liittyvästä virhevastuusta. Jälkimmäisen ilmaisun osalta asia on jo sanamuodon perusteella selvä, sillä takuu tarkoittaa ainoastaan poikkeusta siitä kauppalain pääsäännöstä, että tavaran virheellisyyden ajankohta määräytyy vaaran vastuun siirtymishetken mukaisesti. Näin ollen toteamus ”ilman takuuta” ei oikeastaan tarkoita mitään muuta kuin sitä, että myyjä ei nimenomaisesti anna mitään ylimääräistä lupausta kaupan kohteena olevan esineen kestävyydestä sen jälkeen, kun vaaranvastuu on siirtynyt ostajalle. Sen sijaan myyjä vastaa tavanomaisella tavalla siitä, mikäli kaupan kohteessa on virhe sillä hetkellä, kun vaaranvastuu siirtyy.

”Sellaisena kuin se on” -ehdon merkitys on sen sijaan määritelty suoraan kauppalaissa. Kauppalain 19 §:n mukaan ”jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

  1. tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
  2. myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
  3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.”

Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että myyjä ei edes myydessään esineen ”sellaisena kuin se on”, saa antaa tavarasta paikkaansa pitämätöntä tietoa taikka salata esineen ominaisuuksiin liittyvää merkityksellistä negatiivista seikkaa. Lisäksi olennaisesti viallisen esineen myyminen kunnossa olevan esineen hinnalla antaa ostajalle aiheen vedota esineen virheeseen.

Turun hovioikeus antoi vastikään ratkaisun (THO:2015:3, ei lainvoimaa), jossa se otti kantaa mainitun kauppalain 19 §:n ja ”sellaisena kuin se on” -ehdon tulkintaan. Tapauksessa oli kysymys siitä, että yhtiö B oli ostanut käytetyn kuorma-autoon kiinnitettävän nosturin nettikaupasta ulkomailta "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja myynyt sen samalla ehdolla edelleen yhtiö A:lle.

Hovioikeus katsoi, että sanotusta ehdosta huolimatta nosturin oli tullut olla toimintakuntoinen, koska myyjä oli tiennyt, että ostaja oli hankkimassa sellaisenaan käyttökelpoista nosturia ja koska ei ollut ilmoittanut ostajalle, että laitteen toimintakuntoisuudesta ei ollut varmuutta. Hovioikeuden mukaan myyjä ei myöskään voinut välttyä virhevastuusta vetoamalla siihen, että se oli itsekin ostanut nosturin "sellaisena kuin se on" -ehdolla ja vain myydäkseen sen sellaisenaan edelleen tarkastamatta sen toimintakuntoisuutta. Virhevastuun edellytyksenä ei näin ollen ollut edes se, oliko myyjä nimenomaisesti tietoinen nosturin toimintakelvottomuudesta, vaan riitti, että myyjä ei ollut varmistautunut asiasta eikä tästä huolimatta myöskään maininnut ostajalle, että toimintakunnosta ei ollut varmuutta.

Miten myyjä sitten voi toimia tilanteessa, jossa se haluaa välttää virhevastuun. Selvää on, että vanhaa kunnon ”sellaisena kuin se on” -ehtoa ei edelleenkään kannata heittää romukoppaan. Sen sijaan ”sellaisena kuin se on” -ehdon lisäksi kehottaisin myyjää kirjoittamaan auki ne yksilöidyt viat, jotka myyjä tietää kaupan kohteessa olevan ja lisäksi ottamaan kauppakirjaan nimenomaisen maininnan, mikäli myyjä ei ole tietoinen kaupan kohteen toimintakuntoisuudesta tai soveltumisesta tiettyyn tarkoitukseen. Kaiken lisäksi myyjä voi vielä kirjata kauppakirjaan, että myyjä ei ole missään vastuussa mistään puutteesta tai viasta, joka kaupan kohteessa mahdollisesti ilmenee. Virhevastuulta voi siis välttyä ainoastaan pelaamalla avoimin kortein.