Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

9.11.2015 - Heikki Tommila

Yleissitovuudesta

Hallituksen suunnittelemat muutokset ja joustot työelämän sääntöihin ovat herättäneet joissakin piireissä kovaa vastustusta. On väitetty, että työpaikoilla voidaan jo nykyisten sääntöjen puitteissakin paikallisesti sopia riittävästi asioita. Onko asia näin, etenkin jos kyseessä on järjestäytymätön pk-yritys?

Paitsi työsopimuslain säännöksiä niin järjestäytymättömänkin työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä työsuhteen ehdoista. Työehtosopimuksen yleissitovuuden päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva riippumaton vahvistamislautakunta, joka vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus siten edustava, että se on yleissitova. Lautakunta julkaisee päätöksensä Finlexissä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Yleissitova työehtosopimus syrjäyttää siten sekä tahdonvaltaiset lainsäännökset että työsopimuksen vastaavat ehdot, paitsi tilanteessa, milloin työsopimuksessa on sovittu työntekijän kannalta edullisemmat ehdot. Siten vaikka työsopimuslaissa olisi sallittu jokin asia tahdonvaltaiseksi osapuolten välillä, niin yleissitova työehtosopimus voi kyseisessä asiassa määrätä asiasta tiukemmat rajoitukset työnantajan kannalta kuin mitä laki olisi sallinut. Esimerkiksi koeajan pituus on työsopimuslaissa säädetty enintään neljän kuukauden pituiseksi, mutta jossakin yleissitovassa työehtosopimuksessa on aika voitu määrätä lyhyemmäksi, vaikkapa kolmeksi kuukaudeksi. Tällöin viimemainittua rajaa on järjestäytymättömänkin työnantajan noudatettava yleissitovuusmääräyksen nojalla.

Työehtosopimuksissa mahdollistetaan joiltakin vähäisiltä osin paikallisesti sopia yksittäisiä asioita jopa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin vain järjestäytyneitä työnantajia, jotka ovat jäsenyytensä perusteella sidottuja työehtosopimukseen. Järjestäytymätön yleissitovuuden perusteella sidottu työnantaja ei voi paikallisesti sopien tehdä työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavaa sopimusta työntekijöiden kanssa. Mainitunlaiset joustomahdollisuudet koskevat vain järjestäytyneitä työnantajia. Kaikkineen säännökset ovat vaikeaselkoisia ja jäykkiä, eivätkä helposti aukea ainakaan järjestäytymättömän työnantajan mahdollisuuksia selviteltäessä. Onkin toivottavaa, että työelämän sääntöjä uudistettaessa löydettäisiin sekä ajan haasteisiin vastaavia keinoja, että aikaisempaa selkeämmät säännökset ja yhdenvertaisempi soveltaminen erilaisten työnantajien osalta järjestäytymisasteesta riippumatta.