Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

22.1.2016 - Annika Falbén

Arvonlisäverotuksen kuulumisia tammikuussa 2016

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleilla arvonlisäverolain muutoksilla on korotettu arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen euromääräisiä rajoja. Myös Verohallinto on päivittänyt arvonlisäveroa koskevaa ohjettaan voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta. Verovelvollisuuden alaraja on nostettu 8 500 eurosta 10 000 euroon. Tämän lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja on nostettu 22 500 eurosta 30 000 euroon. Arvonlisäverovelvollinen voi siis saada huojennusta, jos liikevaihto on 10 000 euron ja 30 000 euron välillä. Jos yhtiön liikevaihto on enintään 10 000 euroa, saa yhtiö huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron ja jos liikevaihto on puolestaan yli 10 000 euroa, mutta silti alle 30 000 euroa, saa yhtiö huojennuksen osasta arvonlisäveroa. Uusia euromääräisiä rajoja sovelletaan aikaisintaan 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien.

EU-maiden kesken arvolisäveron verokanta vaihteli vuonna 2015 18–27 % välillä, mistä nähdään, että Suomessa verokanta on yksi korkeimmista. Alhaisin verokanta on tällä hetkellä Maltalla (18 %) ja korkein Unkarissa (27 %). Alennettuja verokantoja löytyy puolestaan kaikista muista maista paitsi Tanskasta. Kyseisen muutoksen on arvioitu tuovan noin 20 000 uutta yritystä huojennuksen piiriin ja muutenkin muutosta on perusteltu sillä, että se tuo selvää helpotusta pienempien yritysten verotaakkaan. Yrittäjyyden tukemista on tässä taloustilanteessa helppo perustella ja arvonlisäveron vaikutusta yrittäjyyteen ei voi koskaan väheksyä.

Suomessa on myös viime vuosina heitelty ilmoille ajatusta maksuperusteisesta arvonlisäverosta, mikä on ymmärrettävästi ainakin yrittäjien keskuudessa herättänyt valtaisaa kannatusta. Erona nykyiseen malliin olisi siis se, että yritys voisi maksaa arvonlisäveron vasta sitten, kun arvolisäveron perusteena olevat laskut on ensin maksettu yritykselle itselle. Nykyisin tilanne on usein erityisesti pienemmissä yrityksissä se, että arvonlisävero pitää maksaa jo ennen kuin yrityksen asiakkaat ovat maksaneet laskujaan (ja niiden sisältämää arvonlisäveroa). Pienemmille yrityksille nykyinen tilanne aiheuttaa riskin joutua erilaisiin rahoitusjärjestelyihin, sillä yritys ei välttämättä selviä verovelvollisuudestaan ilman lainan ottamista. Maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotto varmasti parantaisi yritysten vakavaraisuutta, mutta muutos aiheuttaisi myös arvonlisäveron maksutavan täydellisen muutoksen, johon on katsottu liittyvän omat haasteensa. Se, että viedäänkö ajatusta maksuperusteisesta arvonlisäverosta eteenpäin nykyisellä hallituskaudella jää nähtäväksi.