Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

13.1.2016 - Tatu Kulmala

Aviopuolisosta pääsee helpommin eroon kuin työntekijästä?

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter lausui taannoisessa Salon Seudun Sanomien haastattelussa, että aviopuolisosta pääsee helpommin eroon kuin työntekijästä. Tämä pitää ainakin sikäli paikkansa, että ”avioliittosopimuksen” irtisanomisen riittää pelkkä kuuden kuukauden irtisanomisaika, eikä irtisanomiselle tarvitse esittää mitään perusteluja. Toisin oli ennen, mutta onneksi ei enää. Taloudelliset jälkipuinnit voivat toki tehdä puolisosta eroon pääsyn vaikeaksi, mutta toisaalta nekin voi etukäteisjärjestelyllä välttää. Väite lienee siis perusteltu.

Miksi työntekijöistä sitten pitäisi päästä helpommin eroon? Kysymys liittyy tietysti työmarkkinoiden mielenkiintoiseen käänteiseen logiikkaan. Kun työntekijästä eroon pääseminen on riittävän - tai sanottaisiinko kohtuullisen – mutkatonta, työllisyys paranee. Miten niin? Työllisyyden parantuminen irtisanomissuojaa väljentämällä on paradoksi, jota ei ole voitu meillä empiirisesti tutkia. Uskon kuitenkin, että väite pitää paikkansa. Tekemätöntä työtä meillä kyllä on ja vaikkei irtisanomissuoja suoraan lisääkään työpaikkojen määrää, saattaa sillä olla merkittävä vaikutus yritysten valmiuteen tarjota uuttakin työtä tehtäväksi. Kun ei tarvitse olla ”pomminvarma” siitä, että taloudelliset resurssit varmasti riittävät jatkossakin työn tarjoamiseen, voidaan työntekijä ottaa sen hetken tarpeeseen sen sijaan, että työ jää kokonaan tekemättä.

Erityisesti monissa pienissä ja pelkästään yrittäjän omalla työpanoksella toimivissa yrityksissä kynnys ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen on suuri. Pelkona on erityisesti se, että jos työt ja tulot vähenevät, on joustovarana vain se, että yrittäjä tekee enemmän töitä vähemmällä palkalla. En voi olla toteamatta myös, että yrittäjällähän ei ole palkallista sairauslomapäivää ollut tähänkään asti, joten hallituksen suunnitelmissa olevat uudet työelämää koskevat lait esim. palkattomasta ensimmäisestä sairauslomapäivästä eivät tuota yrittäjälle tuskaa. Pakkolaiksi on näitä nimitetty, mutta ei lakien säätämiseen ennenkään ole kysytty kansalaisten suostumusta tai niiden noudattaminen ole ollut vapaaehtoista.

Olen samaa mieltä yrittäjien puheenjohtajan kanssa myös siksi, että työelämässä lainalaisuudet toimivat monesti muutoinkin eri tavoin kuin olettaa sopii. Usean eri tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen pituudet ovat lyhentyneet, kun työnantaja on hyväksynyt esim. enintään seitsemän päivän sairauspoissaolon työntekijän omalla ilmoituksella ilman pakollista lääkärintodistusta. Tämä perustuu yksinkertaisesti siihen, että lääkärit määräävät standardipoissaoloja. Työntekijän oman subjektiivisen arvion ja esimiehelle tehtävän ilmoituksen perusteella työkykyä voidaan arvioida aidon tilanteen mukaan ilman, että orjallisesti noudattaisi lääkärin määräämää vakiopoissaoloaikaa.

Toistaiseksi siis työntekijän kanssa ollaan naimisissa tiukemmin kuin puolison. Jos tämä tai työsuhteisiin liittyvät muut kysymykset askarruttavat, on uskollinen kumppanisi kuitenkin aina asianajaja, jolta saat oikeat neuvot.