Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

9.12.2016 - Johanna Heinonen

Kohti nollaenergiarakentamista

Energiatehokkuuden parantaminen on yksi Euroopan Unionin keskisimmistä ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista ja osa 202020 by 2020 tavoitetta onkin energiatehokkuuden parantaminen 20 % verrattuna ilman uusia toimenpiteitä toteutuvaan kehitykseen. Energiatehokkuutta on pyritty parantamaan lainsäädännöllä erityisesti rakennusten osalta, sillä ne ovat yksi suurimmista energiasyöpöistä unionin kokonaisenergiankulutuksesta.

Jo rakennettujen rakennusten energiankulutukseen on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa kuin uusien, vasta rakenteilla olevien rakennusten. Vuoden 2017 alusta lähtien uudisrakentamisessa aloitetaan ns. nollanenergiarakentamisen tavoittelu. Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta jonka energiatehokkuus on erittäin korkea, ja jonka käyttämästä energiasta pääosa katetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Hallituksen esityksen määritelmän mukaan kyse on rakennuksista, joiden vaatima energia on erittäin vähäinen tai jopa olematon.

Hallitus on antanut esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 220/2016) ja muutokset sisältävät uudet säännökset lähes nollaenergiarakentamisesta. Sääntely perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, mutta taustalla vaikuttavat myös esim. laki energiatodistuksesta, ilmastolaki, sähkömarkkinalaki sekä ns. RES-direktiivi. Tavoite on, että kaikki uudet rakennukset olisivat vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia.

Rakennusten kokonaisenergiatarkastelussa otetaan huomioon rakennusten termiset ominaisuudet ja lämmitysmuoto. Keskeisimmät muutokset tulevat koskemaan rakennusten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien vaatimuksia ja ympäristöministeriö tulee antamaan tarkemmat tekniset muutokset erillisillä asetuksilla. Keskeisintä kuitenkin on, että tulevaisuudessa energiatehokkuus nousee keskiöön myös rakentamisessa.  

Lakimuutos on melko myöhässä annetusta aikataulusta ja Komissio nostikin kanteen Suomea vastaan vuonna 2014 asian viivästymisestä. Muutoksen osalta haastavinta tulee olemaan lain suhteellisen tiukka aikataulu sekä kansallisena erityispiirteenä kylmä ilmasto, mikä tarkoittaa rakennusten suurempaa lämmitystarvetta kuin monissa muissa jäsenvaltioissa.