Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

6.10.2016 - Johanna Heinonen

Yhtenäispatentin epävarma tulevaisuus

Nelisenkymmentä vuotta sitä suunniteltiin, maaliviiva häämötti ensivuoden tammikuussa ja nyt ollaan lähtöruutua muistuttavassa tilanteessa. Euroopan Unionin oman patenttijärjestelmän, yhtenäispatentin voimaantulo otti jälleen askeleen taaksepäin ja alkuvuoden ratifiointisuunnitelmat menivät uusiksi.

Suomen patenttijärjestelmä rakentuu kansallisen ja kansainvälisten patenttien varaan. Kansallisen patenttilain mukaisen patentin lisäksi keksijä voi hakea patenttia Kansainvälinen patenttisopimuksen (Patent Cooperation Treaty, PCT) sekä niin kutsutun Eurooppapatentin (European Patent Convention) nojalla. Sekä PCT:n että EPC:n mukainen patenttioikeus luo ”nipun” eri maiden kansallisia patentteja ja patenttioikeus tulee tällöin voimaan niissä sopimuksen allekirjoittaneissa valtioissa, jotka hakija on hakemuksessaan nimennyt.  

Sisämarkkinoiden oman, yhteisen patenttijärjestelmän suunnittelu alkoi jo 70-luvulla EPC:n voimaantulon jälkeen. Yhdellä hakemuksella yhtenäispatentti tulisi voimaan kaikissa jäsenvaltioissa, ja sitä koskevat kiistat ratkaisisi oma, tätä tarkoitusta varten perustettu erillinen patenttituomioistuin. Yhtenäispatentti tulisi olemaan rinnakkainen jo olemassa olevan EPC:n mukaisen järjestelmän kanssa. Yhtenäispatentin hyödyt muihin patenttijärjestelmiin nähden ovat merkittävästi alhaisemmat kustannukset verrattua PCT:n ja EPC:n mukaisiin patentteihin sekä vähempi byrokratia patenttioikeuden saamiseksi. Rinnakkaiset oikeudenkäynnit samasta patentista eri jäsenvaltioissa voitaisiin välttää, kun yksi patenttituomioistuimen ratkaisema prosessi riittäisi.

Valitettavasti vuosikymmenien työ viivästyy ja saattaa mennä kokonaan hukkaan Britannian EU-eron myötä. UPC-sopimuksen voimaantulo edellyttää vähintään 13 EU-maan ratifiointia, joista kolmen tulee kuulua eniten patentoiviin EU-maihin, toisin sanoen voimaantulo edellyttää Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian ratifiointia. Brexitin oikeusvaikutukset ovat vielä epäselvät, joten luonnollisesti myös yhtenäispatenttiprosessi meni jäihin. Koska Suomi on väkilukuun suhteutettuna yksi maailman aktiivisimmista patentoijista, on yhtenäispatentin vaikutus patenttijärjestelmällemme merkittävä uudistus. Tämän vuoksi on toivottavaa, että unioni löytäisi toimivan keinon mahdollistaa tämä jo pitkään suunniteltu hanke Britannian erosta huolimatta.