Genomi, genetiikka, biopankki, DNA, genomitieto, geenimuuntelu, GMO ja pienet vihreät miehet. Sana ”genomi” voi aiheuttaa mitä erilaisimpia mielikuvia, mutta mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme genomeista ja miksi puhumme niistä?
Ja tapahtui niinä päivinä, että Suomen eduskunta päätti kumota työsopimuslain työehtosopimuksen yleissitovuutta koskevan pykälän. Samalla päätettiin kumota työsopimuslain työsopimuksen irtisanomista ja purkamista koskevat ehdot.
Perjantaina 15.12.2017 eduskunta on äänestänyt vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostosta. Äänestyksen tulos oli 98 – 94. Tämä tarkoittaa sitä, että prosenttiraja nostetaan 5,5 prosenttiin. Päätös ei kuitenkaan vielä ole lopullinen, koska eduskunta ei hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä sellaisenaan ja asia meni vielä suuren valiokunnan käsiteltäväksi. Suuri valiokunta ilmoitti kokoonnuttuaan yhtyvänsä eduskunnan täysistunnon päätökseen. Tämän lisäksi asiasta lopullisen päätöksen saaminen edellyttää vielä toista äänestystä. Tällöin kansanedustajia sitoo kuitenkin ryhmäkuri, jolloin eri tuloksen saamisen ei pitäisi olla mahdollista.
Niin se vain on, että vasta merkittävä sakon uhka sai Euroopan tai ainakin Suomen yrityselämän kiinnostumaan tietosuojasta. Ja meno onkin ollut melkoista, jo yksistään allekirjoittanut on muun oman työnsä ohella pitänyt kuluneen vuoden aikana liioittelematta kymmeniä ja taas kymmeniä tietosuojaluentoja ja sparraussessioita, puhumattakaan erilaisten tietojenkäsittelysopimusten ja muiden enemmän tai vähemmän EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 28. artiklaan perustuvien juridisten asiakirjojen kommentointimäärästä. Kippis sille. Tietosuoja on kaikkien huulilla sekä kynien kärjissä, ja hyvä niin, kysehän on meidän kaikkien oikeuksista yksilöinä.
Olen viime vuodet pyöräillyt töihin ja yliopistolle ympärivuotisesti. Joulukuun alussa työmatkani kasvoi kuitenkin reilun maratonin verran, joten jouduin harmikseni laittamaan pyöräni talviteloille. Siirryin valtiollisen rautatieyhtiömme asiakkaaksi, ja olenkin (ainakin tähän asti) ollut palveluun erittäin tyytyväinen. On huonompiakin aloituksia päivälle, kuin puolen tunnin junamatka jonka aikana voi selailla päivän uutisia ja sähköposteja. Valtaosa meistä on ainakin joskus aamuisin Suomen ilmastoa ihastellessaan kuitenkin toivonut, että voisi hoitaa päivän työtehtävät oman kodin lämmöstä. Tai vaihtoehtoisesti muuttaa hieman lähemmäksi Espanjaa...
Yhdysvaltalainen kuljetusyhtiö Uber tiedotti viime viikolla, että hakkerit ovat onnistuneet varastamaan henkilökohtaisia tietoja 57 miljoonalta yhtiön asiakkaalta sekä kuljettajalta eri puolilla maailmaa vuoden 2016 loppupuolella. Uber maksoi mediatietojen mukaan hakkereille 100.000 dollaria varastettujen tietojen tuhoamisesta sekä asiasta vaikenemisesta. Tiedoissa oli muun muassa sähköpostiosoitteita, nimiä sekä puhelinnumeroita. Yhtiön mukaan varastetuissa tiedoissa ei ollut kuitenkaan matkojen sijaintietoja, luottokorttinumeroita, pankkitilinumeroita, henkilötunnuksia tai syntymäaikoja.
Muutin uuteen kotiin viime vuoden keväällä. Tiesin jo osaketta hankkiessani, että taloyhtiössä oli tapana, että asukkaat huolehtivat kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta itse. Vastuuviikot on jaettu asukkaiden kesken. Kahdeksan huoneistoa, vuodessa 52 viikkoa. Se tekee 8 viikkoa talonmiehen työtä minulle. Ajattelin, että ei se nyt niin paha voi olla. Kyllä minä siitä selviän.
Yhtiön omistuksessa olevat vapaa-ajan asunnot ja veneet ovat perinteisesti olleet yleisiä kiistanaiheita verotarkastusten yhteydessä. Monelle yhtiölle ja yhtiöiden omistajille on tullut ikäviä yllätyksiä, kun yhtiön omistama lapinmökki tai muu vastaava vapaa-ajan huvituksia mahdollistava omaisuus on johtanut peitellyn osingonjaon verotukseen ja siten lisäveroihin yhtiölle ja osakkaille. Taustalla tässä on verottajan tapa jakaa yhtiön omistaman mökin käyttö yhtiön ja sen osakkaiden välillä.
Liiketoimintakieltoa koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan.
Jäin miettimään, mitähän tarkoitettiin, kun Talouselämän pääkirjoituksessa (27.10.2017) siteerattiin valtion omistajaohjauksen päällikön Eero Heliövaaran todenneen Facebook-kirjoituksessaan, että ”jotta tässä tehtävässä menestyy, täytyy olla vähän hullu”. Pääkirjoitustoimittaja viittasi lisäksi tarvittavaan rautaiseen ammattitaitoon avaamatta sen enempää, mikä muu viesti kirjoitukseen oli sisältynyt. En usko, että kysymys oli mistään muusta kuin tehtävän vaatimasta integriteetistä ja sen myötä riskinotosta. Riskin hyväksyminen tehtävään hakevan kannalta voi olla ajattelematonta tai harkittua, mutta yllätyksenä sen ei pitäisi tulla. Omistajaohjauksessa on epäilemättä kysymys yhdestä niistä avainpaikoista, joissa pitäisi kyetä linjaamaan, mitä omistamisen tulisi tarkoittaa sekä osakkeenomistajan että yhtiön kannalta.
Uutisissa on syyskuun lopusta lähtien saatu mielenkiinnolla seurata Fortumin ja Uniperin taistelua Uniperin osakkeista. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi 26.9.2017, että Fortum sopi saksalaisen E.onin kanssa energiayhtiö Uniperin kaupasta, jota oli ilmeisesti suunniteltu jo vuosia. Fortum ostaa E.onilta 47 % prosentin omistusosuuden Uniperista. Lisäksi Fortum joutuu tekemään Saksan yrityskauppalainsäädännön vuoksi julkisen ostotarjouksen kaikista lopuistakin Uniperin osakkeista. Mielenkiintoisen kaupasta on tehnyt Fortumin ja Uniperin välinen julkinen riitely. Keskiviikkona 1.11 Helsingin Sanomissa julkaistiin Uniperin toimitusjohtajan allekirjoittama viesti, jossa kyseenalaistettiin koko kauppa. Mistä kuitenkin koko ostotarjousprosessissa on kyse? Mitä tarkoittaa julkinen ostotarjous ja miksi Fortum joutui tekemään ostotarjouksen lopuistakin osakkeista? Kauppaan sovelletaan Saksan lainsäädäntöä, mutta alla kerrotaan Suomessa tapahtuvista ostotarjouksista suomalaisen lainsäädännön mukaan.
Hallitus antoi syyskuussa 2017 esityksen uudeksi nimilaiksi – tarkemmin sanottuna etu- ja sukunimilaiksi. Esityksen tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia.
Asianajajien kansainvälinen järjestö on nimeltään International Bar Association (IBA). Sen jäseniä ovat käytännössä kaikkien maailman valtioiden kansalliset asianajajaliitot sekä lisäksi suuri joukko yksittäisiä asianajajia, jotka ovat halunneet liittyä IBAan henkilöjäseninä. Järjestöllä on monia oikeusvaltion ja oikeusturvan edistämistä koskevia hankkeita, minkä lisäksi se järjestää vuosittain useita kymmeniä koulutustilaisuuksia eri puolilla maailmaa.
Viime viikko oli oikeudenkäyntejä koskevien uutisointien osalta poikkeuksellinen siinä mielessä, että virkamiehiin kohdistuvat syytteet ja rikosepäilyt saivat erityisen paljon uutisminuutteja ja palstatilaa. Vielä erikoisemman uutisviikosta teki se, että syytetyn penkille tai epäillyn saappaisiin joutui virkamiehiä ylintä johtoa myöten juuri niistä virastoista, joiden tehtävänä on rikosten ennalta ehkäisy ja selvittäminen sekä syytteiden ajaminen rikosvastuun toteuttamiseksi. Oikeudenkäyntejä hoitavan asianajajan näkökulmasta katsottuna normaali päiväjärjestys näyttäisi kääntyneen ainakin hetkellisesti päälaelleen.
Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 15.5.2014 asetuksen rahoitusvälineiden markkinoista muuttamisesta. Tämän asetuksen johdosta LEI-tunnus on oltava haettuna viimeistään tämän vuoden marraskuussa.
Välimiesmenettelyä suositellaan yleisesti sillä perusteella, että se on nopeaa sen vuoksi, että välitystuomio on lopullinen. Tämä on välimiesmenettelyn keskeinen kilpailuetu verrattuna yleisiin tuomioistuimiin.
Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/943) liikesalaisuuksien suojaamisesta annettiin kesäkuussa 2016. Toimistomme sivulla on jo aiemmin syksyllä julkaistu asiaa koskeva blogikirjoitus.
Viimeisen vuoden aikana on tullut esille useita tapauksia, joissa työntekijä on käyttäytynyt sopimattomasti sosiaalisessa mediassa joko työnantajaansa tai asiakastaan kohtaan. Lauantai-illan päätteeksi on haukuttu asiakkaat, työnantaja tai avauduttu milloin mistäkin koko kansaa koskettavasta aiheesta. Usein nämä tapaukset ovat johtaneet työsuhteen päättämiseen yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa.
Julkisuusperiaate - oikeus saada tietoa on selkeä lähtökohta. Jokaisella on halutessaan oikeus pyytää ja saada tieto viranomaisten hallussa olevista asiakirjoista.
