Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

20.6.2017 - Matti Kökkö

Avioon aikovan aakkoset

Asianajaja antaa asiantuntevinta apua avioliiton oikeudellisissa kysymyksissä.

Avioehtosopimus on määrämuotoinen, maistraatissa vahvistettava asiakirja, jolla avioliittoon menevät henkilöt voivat sopia siitä, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata. Avioehtosopimus voidaan solmia avioliiton aikana, mutta varman päälle pelaaja tekee sen jo ennen avioitumista. Avioehtosopimuksen merkitys korostuu tilanteissa, joissa puolisoiden varallisuusasemat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Erityisesti uusperheissä avioehtosopimus on tärkeä instrumentti myös jäämistösuunnittelussa.

Avio-oikeuden alainen omaisuus on omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus ja joka tämän vuoksi otetaan mukaan osituslaskelmaan avioliiton päätyttyä. Avio-oikeus voidaan poistaa avioehtosopimuksella sekä lahjakirjassa, testamentissa tai henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä olevalla ehdolla. Avio-oikeudella ei ole oikeudellista eikä taloudellista merkitystä avioliiton aikana, vaan vasta avioliiton päätyttyä. Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu nettoarvo tulee osituksen laskennallisessa vaiheessa puolitettavaksi. Osituksen reaalisessa vaiheessa varakkaamman puolison omaisuudesta annetaan vähemmän omistavalle niin paljon, että lopputuloksena kumpikin saa yhtä paljon.

Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei oteta mukaan osituslaskelmaan. Jos avio-oikeus on molemmin puolin kokonaan poistettu avioehtosopimuksella, kumpikin puoliso pitää avioliiton päättyessä oman omaisuutensa, mitään tasausta ei tehdä.

Edunsaajamääräys on henkivakuutussopimuksen ehto, joka määrittää vakuutuskorvauksen saajan. Hyvin yleisesti käytettävä edunsaajamääräys on omaiset. Tällöin korvaus menee puoliksi rintaperillisille ja aviopuolisolle. Jos rintaperillisiä ei ole, koko korvaus menee aviopuolisolle. Avopuoliso taas ei lähtökohtaisesti ole omainen. Avioitumisella voi siten olla suuri merkitys vakuutuskorvauksen saajien määrittymisessä.

Isyysolettama tarkoittaa sitä, että aviomies oletetaan lapsen isäksi, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on aviomiehen kuoleman vuoksi purkautunut ennen lapsen syntymää, aviomies oletetaan isäksi, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi ennen aviomiehen kuolemaa. Jos äiti on ennen lapsen syntymää solminut uuden avioliiton, uusi aviomies oletetaan kuitenkin lapsen isäksi.

Lesken eläkkeen saaminen silloin kun puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia edellyttää avioitumista alle 50-vuotiaana alle 65-vuotiaan puolison kanssa, vähintään viiden vuoden avioliittoa sekä vähintään 50 vuoden ikää puolison kuollessa.

Lesken vähimmäissuoja tarkoittaa sitä, että leskellä on rintaperillisen jakovaatimuksesta ja testamentinsaajan oikeudesta huolimatta oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanomaista asuntoirtaimistoa.

Puolison perintöoikeus koskee tilannetta, jossa vainaja oli kuollessaan naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä. Elleivät puolisot ole testamentilla toisin määränneet, leski perii tässä tilanteessa puolisonsa ja leskenkin kuoltua omaisuus jaetaan kummankin puolison sukulaisten kesken lähtökohtaisesti tasan.

Testamentilla puolisot voivat muun muassa parantaa leskeksi jäävän puolison asemaa siihen nähden, mikä se lain nojalla on. Rintaperillisen oikeus lakiosaan voi kuitenkin supistaa testamentin mukaista oikeutta. Puolisot tekevät usein keskinäisen hallintaoikeustestamentin. Hallintaoikeudesta ei joudu maksamaan perintöveroa ja se vähentää omistusoikeuden saajan maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Lapsettomassa avioliitossa testamentilla halutaan vaikuttaa usein siihen, mitä jäämistölle tapahtuu molempien kuoleman jälkeen.

Vallinnanrajoitusten tarkoituksena on rajoittaa puolison oikeutta yksin määrätä perheen kannalta tärkeästä omaisuudestaan. Tällaiseksi omaisuudeksi lainsäätäjä on katsonut yhteisenä kotina käytettävän asunnon sekä irtaimen omaisuuden, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käyttämään asuntoirtaimistoon tai on toisen puolison tarpeellinen työväline tai joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten. Kiellettyä on tällaisen omaisuuden myyminen tai muu luovuttaminen ilman puolison suostumusta. Sillä, onko omaisuus avio-oikeuden alaista vai avio-oikeudesta vapaata, ei ole merkitystä.

Jaa, että miksi tällaisista asioista nyt kirjoitin. No siksi, että ensi kuun alusta lukien olen ukkomies. Onnellinen ukkomies. Hyvää kesää!