Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

8.9.2017 - Henri Kaasalainen

EU:n liikesalaisuusdirektiivi

Euroopan parlamentti ja neuvosto on 26.4.2016 antanut direktiivin julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta, eli lyhyemmin liikesalaisuusdirektiivin.

Nykyisin aina vain merkittävämpi osa yritysten ja ei-kaupallisten tutkimuslaitosten investoinneista liittyvät kilpailuedun saavuttamiseen hankkimalla uutta taitotietoa, kehittämällä sitä taikka sen uudella soveltamisella. Henkiseen pääomaan sijoittaminen onkin usein ratkaisevassa roolissa kilpailukyvyn kannalta ja myös investointien tuotossa.

Euroopan sisämarkkinoilla, joilla rajat ylittävää yhteistoimintaa koskevat haitat on pyritty minimoimaan, on liikesalaisuusdirektiivi luonnollinen kehitysaskel. Investoinnit mm. henkiseen pääomaan on tehty helpoksi ja nyt on aika sopia pelisäännöistä.

Ennen direktiiviä liikesalaisuuksia suojattiin lähinnä TRIPS-sopimuksen avulla, jossa Euroopan Unioni on jäsenenä. Tämän lisäksi jäsenvaltioilla on ollut omat kansalliset säännöksensä, jotka ovat saattaneet poiketa toisistaan huomattavastikin. Kaikissa jäsenvaltioissa ei esimerkiksi ole ollut määritelmää liikesalaisuudelle taikka sen laittomalle hankinnalle. Myös sen suhteen on ollut isoja eroja voiko liikesalaisuuden laillinen haltija vaatia tavaroiden tuhoamista, jotka ovat laittomasti tuotettuja, tai vaatia asiakirjojen, tiedostojen ym. tuhoamista tai palauttamista. Näin ollen tietoa suojan laajuudesta ei ole ollut helposti saatavilla.

Uuden direktiivin myötä EU:n tasolla määritellään mitä tarkoitetaan liikesalaisuudella, milloin sen hankinta, ilmaiseminen ja käyttö on laitonta ja vastaavasti milloin toiminta on liikesalaisuuden suojan näkökulmasta laillista. Direktiivi edellyttää myös, että jäsenvaltiot säätävät siviilioikeudellisista suojakeinoista liikesalaisuuksien loukkauksia vastaan. Tästä isoimpana uudistuksen voisi mainita tuomioistuimen mahdollisuuden rajoittaa henkilöiden määrää jotka osallistuvat liikesalaisuutta koskevan asian käsittelyyn. Lisäksi tuomioistuimelle annetaan mahdollisuus määrätä turvaamistoimista, erilaisista korjaavista toimista ja mahdollisuudesta määrätä vahingonkorvauksia.

Mikä siis muuttuu kansallisesti Suomessa? Ei välttämättä paljonkaan. Suomessa on jo direktiivin vähimmäistason kattava suoja toteutettu. Liikesalaisuuksien sääntely on kuitenkin hajautettu useisiin eri lakeihin sekaisin, säännöksiä löytyy ainakin sopimattomasta menettelystä liiketoiminnassa annetusta laista, työsopimuslaista, rikoslaista, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista ja työriitojen sovittelusta annetusta laista.

Direktiivin implementointi tarjoaakin oivan mahdollisuuden esimerkiksi yhdistää sääntely yhteen lakiin. Direktiivi on implementoitava vuoden 2018 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman täytäntöönpanoa valmistelevan jaoston toimikausi loppuu 30.9. Näin ollen onkin mahdollista saada tietoa siitä minkälaisia muutoksia direktiivi tuo kansalliseen sääntelyymme mahdollisesti piakkoin.