Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

22.9.2017 - Laura Leppä-Aro

EU:n uuselintarvikeasetus ja hyönteisruoka

Nyhtökaura, härkis, mifu… Kaikki edellä mainitut ovat uusinta uutta elintarvikealalla. Pian näiden joukkoon saattavat nousta myös heinäsirkat, madot ynnä muut hyönteiset.

Hyönteisten pääsystä elintarviketurvallisuuden piiriin on uutisoitu viime päivinä melko paljon. Käytännössä asia ei Suomessa kuitenkaan muutu. Meillä on jo nyt voinut hakea hyönteisille uuselintarvikeasetuksen mukaista lupaa myydä ja markkinoida hyönteisiä elintarvikkeena. Kukaan vain ei ole tehnyt näin, sillä prosessi on kallis ja aikaa vievä.

EU:ssa on siis tällä hetkellä voimassa niin sanottu uuselintarvikeasetus, jonka mukaan sellaiset uutuudet, joita ei ole käytetty merkittävässä määrin ihmisravintona ennen toukokuuta 1997, vaativat luvan ennen kuin niitä voidaan käyttää elintarvikkeena. Asetuksen tavoitteena on varmentaa uusien elintarvikkeiden, elintarvikelähteiden taikka valmistusmenetelmien turvallisuus.

Asetuksen piiriin kuuluvat elintarvikkeiden ainesosat, jotka ovat peräisin eläimistä.  Tämä sanamuoto on ollut ongelmallinen nimenomaan hyönteisten kohdalla ja joissain jäsenvaltioissa säännöstä on tulkittu niin, että kokonaisina käytettävät hyönteiset eivät kuuluisi asetuksen piiriin. Suomessa taas edellä mainittua asetuksen sanamuotoa on tulkittu siten, että myös kokonaisena käytettävät eläimistä saatavat elintarvikkeet kuuluvat asetuksen piiriin ja näin ollen vaativat luvan Euroopan komissiolta tai vaihtoehtoisesti näytön siitä, että hyönteisiä on käytetty ihmisravintona ennen vuotta 1997.

Nyt uuselintarvikeasetusta on tarkennettu ja se tulee sovellettavaksi tammikuusta 2018 lähtien. Tässä uudessa muotoilussa nimenomaisesti todetaan, että kaikki hyönteisvalmisteet, niin kokonaiset hyönteiset kuin hyönteisistä saatavat elintarvikkeet, vaativat asetuksen mukaisen ennakkoarvioinnin ja luvan. Hyönteiset tulevat näin ollen selkeästi elintarvikevalvonnan piiriin.

Tällä hetkellä hyönteisiä ei siis saa Suomessa markkinoida ihmisravintona ilman lupaa tai näyttöä siitä, että hyönteisiä on tosiasiassa käytetty ihmisravintona ennen vuotta 1997. Hyönteisiä on kuitenkin Suomessakin ollut markkinoilla esimerkiksi keittiökoristeeksi. Nyt siis asetusta on uudelleen muotoiltu ja hyönteiset on nimenomaan otettu mukaan asetuksen piiriin.

Lupaprosessissa hyönteisten turvallisuus todennetaan, joka on tärkeä kriteeri elintarvikkeelle. Eviran mukaan yhdenkään hyönteisen turvallisuutta ei ole toistaiseksi arvioitu uuselintarvikeasetuksen vaatimusten mukaisesti. Kukaan ei siis tähän mennessä ole hakenut lupaa hyönteisten käytölle elintarvikkeena.

Asetus tuo myös toisen tärkeän uudistuksen. EU:n ulkopuolisista maista tuleville perinteisille elintarvikkeille on asetuksessa säädetty helpotettu ilmoitusmenettely. Tällaisella perinteisellä elintarvikkeella on oltava turvallinen käyttöhistoria lähtömaassa sekä jatkuva käyttöhistoria elintarvikkeena 25 vuoden ajan merkittävän väestönosan keskuudessa. Tällä ilmoitusmenettelyllä saatetaan myös mahdollistaa hyönteisten pääsy elintarvikemarkkinoille, sillä esimerkiksi Thaimaassahan hyönteisiä on käytetty ruokana jo pitkään.

Vaikka onkin mahdollista, että pian lähi-Alepassa myydään heinäsirkkoja ja matoja, niiden tie ainakin minun lautaselleni on vielä pitkä. Spagetti alla heinäsirkka, mehiläisentoukkalaatikko, jauhomatolasagne… Nämä eivät ainakaan vielä kuulosta houkuttelevilta gourmet-annoksilta – pikemminkin karmee-annoksilta – mutta onneksi ruokatottumukset muuttuvat. Ehkä muutaman kymmenen vuoden päästä evääksi voi pakata pussillisen jauhomatoja.