Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

31.1.2017 - Iiro Hollmén

Hallitus veti pois tervetulleeksi toivotetun lakimuutoksen: alaikäisen henkilön edunvalvojan hallitusjäsenyyttä ei edelleenkään katsota yritystoiminnan jatkamiseksi

Viime vuoden lopulla julkisuudessa oli esillä hallituksen esitys, joka olisi parantanut alaikäisten perillisten asemaa sukupolvenvaihdostilanteissa. Hallitus esitti, että perintö- ja lahjaverolakiin olisi lisätty sukupolvenvaihdoshuojennuksia koskeva uusi momentti, jonka mukaan jos alaikäisen perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu vähintään 10 %:n osuus osakeyhtiön omistamiseen oikeuttavista osakkeista, voitaisiin yritystoiminnan jatkamisen arvioimisessa perillisen jatkamisena pitää myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä.

Yleensä perillisellä on oikeus saada hyväkseen verotuksessa sukupolvenvaihdoshuojennus, jos perinnön kohteena on vähintään 10 % osakeyhtiön osakkeista ja perillinen jatkaa yritystoimintaa. Osakeyhtiömuotoisen yrityksen kohdalla huojennussäännöksissä tarkoitettuna jatkamisena on perinteisesti pidetty sitä, että saaja osallistuu yhtiön toimintaan hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai muissa yhtiön johtotehtävissä. Osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei kuitenkaan voi toimia hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana. Korkein hallinto-oikeus katsoi vuosikirjapäätöksessä KHO:2011:1, että huojennusta ei voitu myöntää siinäkään tapauksessa, että yhtiön hallitukseen osallistui alaikäiselle määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska vajaavaltainen ei voi olla hallituksen jäsen, eikä hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tapauksessa KHO 2015:166 korkein hallinto-oikeus päätyi äänin 3—2 samaan lopputulokseen tilanteessa, jossa alaikäisen perinnönsaajan äiti nimettiin yhtiön hallituksen jäseneksi ja toimi yhtiön laatupäällikkönä. Alaikäinen perinnönsaaja ei voinut itse osallistua osakeyhtiön toimintaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2015:166 merkitsee käytännössä sitä, että nykyisen lain ja oikeuskäytännön mukaan osakeyhtiömuotoisen yrityksen osakkeita perintönä saavalle alaikäiselle, joka ei ikänsä vuoksi voi osallistua yhtiön toimintaan, ei voida myöntää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettua veronhuojennusta siinäkään tapauksessa, että hänen edunvalvojansa osallistuu toimintaan huojennusedellytykset muutoin täyttävällä tavalla.

Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi ja alaikäisten perillisten asemaan liittyvän epäkohdan poistamiseksi hallitus esitti, että liiketoiminnan jatkamiskriteerin olisi voinut jatkossa täyttää myös alaikäisen edunvalvojan hallitusjäsenyyden kautta. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana hallitus päätti kuitenkin antaa täydentävän esityksen, jossa tämä muutos päätettiin jättää pois lakiehdotuksesta. Perusteluna tämän useassa tapauksessa varsin tervetulleen muutoksen poisjättämiselle oli tarve saada muut samassa yhteydessä esitetyt lakimuutokset toteutettua riittävän nopeassa aikataulussa. Tämä alaikäisiä perinnönsaajia koskenut muutosehdotus aiheutti eduskuntakäsittelyn aikana keskustelua ja muutoksen koettiin vaativan lisäselvittelyjä. Näin ollen hallitus päätti vetää esityksen pois, jotta muut lakiehdotukset saatiin päätettyä. Muutos saattaa siis olla vielä myöhemmin toteutumassa, mutta toistaiseksi alaikäisten perinnönsaajien on tyytyminen edellä selostettujen KHO:n ratkaisujen määrittelemään oikeustilaan.