Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

6.6.2017 - Iiro Hollmén

Koska viimeksi tarkastit kiinteistöverotuspäätöksesi?

Kiinteistöverotuksessa törmää aika ajoin selviin virheisiin. Tämä johtuu yleensä siitä, että kiinteistöverotus on kaavamaista ja melko automatisoitua verotusta. Niinpä kiinteistöverotuspäätös kannattaa tarkastaa säännöllisesti ja katsoa, onko päätöksen selvitysosaan kirjattu kiinteistön ja rakennusten tiedot oikein.

Automaatiosta tai inhimillisistä erehdyksistä johtuvien virheiden lisäksi veronsaajalla tuntuu olevan tapana verotuksen kaavamaisuuteen vedoten tulkita kiinteistöverosääntelyä välillä hyvinkin veronsaajamyönteisesti. Korkein hallinto-oikeus on antanut viime aikoina useita kiinteistöverotusta koskeneita ratkaisuja. Osasta näitäkin ratkaisuja löytyy hyviä esimerkkejä Verohallinnon pyrkimyksestä veronsaajamyönteiseen lain soveltamiseen.

Tapauksessa KHO 2017:49 oli kyse vanhasta teollisuusrakennuksesta, johon tehtiin vuosien 2011 – 2013 aikana merkittävät purku- ja korjaustyöt. Näiden töiden jälkeen rakennus otettiin käyttöön toimistorakennuksena.  Verohallinto kuten myös hallinto-oikeus katsoivat, että rakennuksen verotusarvo tuli määritellä toimistorakennukselle vahvistettujen säännösten mukaisesti jo purku- ja rakennustöiden aikana, vaikka rakennusta ei voitu vielä toimistorakennuksena käyttää. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että tämä veronsaajan kannalta edullisempi tulkinta on väärä. Rakennusta tuli käsitellä purku- ja rakennustöiden aikana teollisuusrakennuksena ja toimistorakennukseksi rakennus voitiin katsoa vasta sitten, kun rakennusta voitiin käyttää toimistona.

Tapauksessa KHO 2016:102 Verohallinto olisi halunnut määrätä kiinteistöveroa maksettavaksi kiinteistölle tilapäisesti pystytettyjen pressuhallien perusteella. Vaikka kyseessä oli kevytrakenteiset, siirrettävät ja uudelleen käytettävät tilapäishallit, katsoi Verohallinto ne kiinteistöverotuksessa rakennuksiksi. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei tällaisten pressuhallien perusteella tule maksaa kiinteistöveroa.

Verovelvollisen kannalta veronsaajan tulkintakäytäntö ja kiinteistöverotuksen kaavamaisuus voi johtaa erityisen epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen silloin, kun kiinteistön tosiasiallinen arvo on laskenut merkittävästi esimerkiksi rakennusten huonokuntoisuuden taikka maaperän likaantumisen seurauksena. Kiinteistölle ei välttämättä ole tosiasiassa enää löydettävissä ostajaa, eikä kiinteistöllä siten voida katsoa olevan arvoa. On kuitenkin mahdollista, että kiinteistöverotuksessa kiinteistön omistaja joutuu maksamaan samaan aikaan veroa huomattavankin korkeiden verotusarvojen perusteella.

Vastaani on tullut sellainenkin kiinteistöveropäätös, jossa veroa maksettiin sellaisten rakennusten perusteella, jotka eivät edes sijainneet kyseisellä kiinteistöllä. Omistaja oli maksanut veroa naapurikiinteistöllä sijaitsevien rakennusten perusteella useiden vuosien ajan. Kiinteistöveropäätös kannattaa siis tarkastaa!