Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

27.10.2017 - Jarkko Ruohola

Maailman asianajajat koolla

Asianajajien kansainvälinen järjestö on nimeltään International Bar Association (IBA). Sen jäseniä ovat käytännössä kaikkien maailman valtioiden kansalliset asianajajaliitot sekä lisäksi suuri joukko yksittäisiä asianajajia, jotka ovat halunneet liittyä IBAan henkilöjäseninä. Järjestöllä on monia oikeusvaltion ja oikeusturvan edistämistä koskevia hankkeita, minkä lisäksi se järjestää vuosittain useita kymmeniä koulutustilaisuuksia eri puolilla maailmaa.

IBAn suurin yksittäinen tapahtuma on vuosikonferenssi. Se järjestettiin tänä vuonna lokakuun alkupuolella Sydneyssä. Koska Australiaan on pitkä matka kaikkialta, oli osallistujia tavallista vähemmän, runsas 4.000. Yhteisten avajais- ja päättäjäisjuhlallisuuksien lisäksi viikon pituinen konferenssi koostuu lukuisista rinnakkaista työskentelyrupeamista. Usein kyseessä on paneelikeskustelu, jossa alustajina ja paneelin jäseninä on 4 - 6 asianajajaa, tuomaria, professoria tai esim. asiakkaiden edustajaa.

Itse osallistuin lähinnä asianajajaliittojen toimintaa koskevaan työskentelyyn. Tavoitteena on, että paneelit edustaisivat eri maanosia ja oikeusjärjestyksiä. Se johtaa välillä keskustelun rikkonaisuuteen, kun yleisöstä kysymyksen esittävä singaporelainen ei välttämättä lainkaan ymmärrä hondurasilaisen panelistin esityksen pohjana olevaa oikeusjärjestelmää. Muutaman vuoden konferenssikokemuksen perusteella olen kuitenkin sitä mieltä, että maailman asianajajilla on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Tämän vuoden keskusteluissa esillä olivat varsinkin riippumattomuus, luottamuksellisuus ja esteettömyys.

Suomen Asianajajaliiton missio on: asianajaja turvaa oikeusvaltion. Kaikkialla asiaa ei ehkä ole ilmaistu samalla tavalla, mutta asianajajat ovat kaikissa maissa oikeusvaltion puolustajia tai ainakin heillä pitäisi olla mahdollisuus siihen. Yksi oikeusvaltion keskeinen tunnusmerkki on asianajajakunta, joka on täysin riippumaton valtion toimielimistä. Asiakkaan oikeuksia suhteessa asianajajaan turvaa valvonta, jonka myös tulee olla riippumatonta esim. oikeusministeriöstä. Joissakin maissa on viime aikoina heikennetty tätä riippumattomuutta, ja esimerkiksi Kiinassa se ei valitettavasti vielä toteudu kuin juhlapuheissa. Silti Kiinassakin on monia asianajajia, jotka puolustavat asiakkaidensa oikeuksia valtion mielivaltaa vastaan, usein oman turvallisuutensa uhalla.

Asianajajien riippumattomuuden yksi peruspilari on, että asianajotoimistoa voivat omistaa vain siinä työskentelevät asianajajat. Joissakin maissa, kuten Australiassa, on pidetty tarpeellisena luopua tästä vaatimuksesta ja asianajotoimistoja on jopa listautunut pörssiin. Oli surullista kuulla, miten pörssinoteerattu australialainen asianajotoimisto oli kasvua ja osakekurssin nousua tavoitellessaan ottanut liian suuria riskejä ja joutunut suuriin vaikeuksiin, mikä oli vaarantanut myös asiakkaiden toimeksiantojen hoitamisen.

Asianajajan ja hänen päämiehensä välisen yhteydenpidon tulee olla ehdottoman luottamuksellista. Tässä ei ole kysymys asianajajan vaan asiakkaan oikeusturvasta. Jotta asiakas voi saada oikeat neuvot ja toimintaohjeet, hänen tulee voida kertoa asianajajalleen kaikki asiaan liittyvät seikat, ilman että täytyy pelätä niiden joutumista viranomaisten tietoon esim. puhelinkuuntelun tai kotietsinnän yhteydessä. Tässä suhteessa vaikkapa Islanti on ikävä esimerkki siitä, että länsimaissakin tuo keskeinen periaate voi päästä unohtumaan.

Asianajajan tulee olla täysin esteetön hoitamaan asiakkaansa antamaa toimeksiantoa. Monissa maissa juridisia palveluja tarjoamaan on ilmaantunut yrityksiä, jotka eivät ole asianajotoimistoja ja joita siten eivät koske mm. esteettömyysvaatimukset. Tällaisia palveluntarjoajia käyttävät ihmiset ja yritykset eivät ymmärrä omaa parastaan: jos olisit tekemässä ostotarjousta asunnosta, haluaisitko, että kilpailevan tarjouksen tekijää edustaisi sama taho kuin Sinua?

IBAn kongressin vaikuttavin hetki oli, kun järjestön vuosittainen ihmisoikeuspalkinto luovutettiin turkkilaiselle, kurdien oikeuksia puolustaneelle asianajajalle Ramazan Demirille. Hänen oli liikutukseltaan vaikea pitää kiitospuhettaan, ja yleisö jakoi tuon liikutuksen. Toivoimme ja toivomme kaikki, että tunnustuksen saaminen ei lisäisi Turkin hallinnon Demiriin ja hänen perheeseensä kohdistamaa vainoa.

Meitä suomalaisia asianajajia oli kokouksessa noin 60. Oli hieno suomalaisen yhteistyön osoitus, kun lähes kaikki edustettuna olleet suomalaiset asianajotoimistot Suomen Asianajajaliiton johdolla järjestivät yhteisen Suomi 100 -vastaanoton. Lähes 700 maailman asianajajaliittojen johdon tai merkittävien asianajotoimistojen edustajaa saapui kokemaan suomalaisia maisemia videoesityksen kautta ja maistelemaan Tomi Björckin herkkuja. Tapahtuma oli suomalaisen palveluviennin markkinointia parhaimmillaan.  Suomi-Finland 100 -juhla IBA Sydney

Jarkko Ruohola
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja