Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

31.10.2017 - Juha Auvinen

Onko useampi nimi turva pienen ihmisen?

Hallitus antoi syyskuussa 2017 esityksen uudeksi nimilaiksi – tarkemmin sanottuna etu- ja sukunimilaiksi. Esityksen tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia.

Gösta Sundqvist tosin ennakoi asiaa jo vuonna 1996. Hän muotoili asian Leevi and the Leavings -yhtyeen laulussa Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen seuraavasti: ”Lienee useampi etunimi turva sen pienen ihmisen”. Jos uusi laki astuu kaavailujen mukaan voimaan, etunimiä voi antaa lapselle kolmen sijasta neljä – ei kuitenkaan viittä, kuten yllä mainitussa laulussa. Tosin tässä on pieni kikkailun paikka, jos tosiaan haluaa antaa useampia nimiä. Nimistä voi tehdä ns. kaksoisnimiä, kuten Juhamatti, Mattiesko, Marianna tai tuo laulussakin esiintynyt Ellinoora jne. Tällöin yhdestä saakin kaksi.

Vaikka valinnanvapautta lisätään etunimien osalta ja vaikka etunimen ei enää edellytetä olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen (uutta etunimeä arvioidaan suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin), mitä tahansa nimeä lapselle ei edelleenkään voi antaa. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Jos kyseessä on täysi-ikäisen henkilön oma nimenmuutos, arviointikriteerit ovat hieman löysemmät. Kansainvälistymisen rinnalla pyritään kuitenkin edelleen turvaamaan perinteisen kotimaisen nimikulttuurin säilymistä.

Etunimien sukupuolisidonnaisuudesta ei luovuta. Lakiesityksen mukaan sukupuolijaottelu on merkittävä osa henkilön tunnistamista sosiaalisessa kanssakäymisessä ja osa henkilötunnuksen muodostumistapaa. Väestötietojärjestelmään on tosin jo nyt merkitty joukko (perinteisiä) nimiä, joiden ei voida katsoa vakiintuneen vain jommankumman sukupuolen nimiksi. Tällaiset nimet ovat edelleen molempien sukupuolten käytettävissä.

Myös sukunimien osalta lakiehdotus esittää lievennyksiä. Esityksen mukaan kahdesta eri sukunimestä voitaisiin muodostaa sukunimiyhdistelmä. Näin laki mahdollistaisi nimiyhteyden lasten ja molempien vanhempien välille tilanteissa, joissa vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä. Toki puolisot voisivat edelleen valita myös yhden, yhteisen sukunimen, joka siirtyy sellaisenaan lapselle.

Niin ikään sukunimen valinnassa pyritään sallimaan kansainvälisten perhetilanteiden huomioon ottaminen. Alaikäisen lapsen sukunimi voi myös seurata vieraan valtion nimikulttuuria. Ehdotuksen mukaan lapsen sukunimeksi voidaan valita vanhemman tai isovanhemman nimestä tai molempien nimistä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmilla on kansalaisuutensa, avioliittoonsa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon.

Lakiesityksen mukaan pitkäkestoisessa avoliitossa elävät voisivat saada erillisestä hakemuksesta yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Näin puolisoilla on mahdollisuus muodostaa nimiyhteys toisiinsa ja samalla säilyttää oma nimensä. Edelleen avopuolisot voivat hakea yhteistä sukunimeä, jos heillä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. 

Nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsitaan ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennetään. Samalla menettelyä yksinkertaistetaan. Lisäksi työnjakoa maistraattien ja nimilautakunnan välillä selkeytetään. Esityksessä ehdotetaan nimilautakunnalle lähetettävät nimiasiat rajattavan vain sellaisiin ilmoitus- ja hakemusasioihin, joiden käsittelyssä nimilautakunnan tarjoama asiantuntemus tulee tehokkaimmin käyttöön.

Nimen ilmoittamista ja muuttamista varten luodaan sähköiset palvelut. Tavoitteena on, että yksinkertaiset ilmoitusasiat ja nimenmuutokset, kuten lapsen nimen ilmoittaminen ja nimenmuutoshakemuksen tekeminen, voidaan tehdä sähköisen järjestelmän avulla. Jos myönteistä päätöstä ei kyetä antamaan automaattisesti tai jos päätöksenteko vaatii harkintaa lain edellytysten täyttymisestä, asia siirtyy maistraatin ratkaistavaksi. Nimen ilmoittaminen tai muuttaminen olisi kuitenkin mahdollista myös henkilökohtaisesti asioiden taikka paperisten tai sähköisten lomakkeiden avulla kuten nykyisin.

Tarkoitus on, että laki astuu voimaan vuoden 2019 alusta. Jää nähtäväksi tuleeko näitä Laura Jenna Ellinoora Alexandroja.