Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

27.2.2017 - Mikko Jalkanen

Sananen legal designistä

Maailma muuttuu ja niin myös juridiikka. Mutta voiko juridiikan tulevaisuus olla sitä, että työsopimus voidaan laatia jatkossa sarjakuvan muotoon tai että visuaalisesti informatiivinen mobiilisovellus ohjaa käyttäjäänsä tekemään juridisesti merkityksellisiä ja sitovia päätöksiä avioeroprosessissa? Nämä esimerkit edustavat jo legal design -ajatteluun perustuvaa todellisuutta maailmalla, vaikkakin valtavirtaan tällainen malli ei ole vielä päätynyt. Juridiikassa on perinteisesti kiinnitetty huomioita muotoseikkoihin ja jatkossa tämä voi saada uuden merkityksen, kun muotoseikka tarkoittaakin jotain ihan muuta kuin sisällön yksityiskohtaa.

Legal designille ei ole olemassa selvää määritelmää, joten sen kuvaaminen onnistunee ehkä helpommin sen tavoitteiden ja tarkoitusten kautta. Yhtenä pyrkimyksenä on tehdä helpommin ymmärrettäviä ja houkuttelevampia asiakirjoja, jotka on aidosti tarkoitettu luettavaksi ja ymmärrettäväksi. Vastaavasti tarkoitus on välttää juristien ja vain juristeja varten tekemiä papereita. Asiakirjoilla halutaan olevan enemmän viestinnällinen ja kommunikoiva tarkoitus ja niillä voidaan myös herättää enemmän luottamusta. Oli tavoite mikä tahansa, pitäisi lopputuloksen aina parantaa käytettävyyttä ja visuaalisuuden merkitys korostuu sisällön ohella. Yksinkertaisimmillaan legal design voi olla visuaalisten polkujen luomista oikean tiedon löytämiseen vaikka kuvakkeiden avulla tai lomakkeiden laatimista tavallisella kielellä.

Peruslähtökohta sopimuksissa on yleensä kirjata ylös sopimuskumppaneiden tahtotila siitä mitä suorituksia toiselta osapuolelta halutaan ja miten. Yhtä lailla tärkeää on sopia jotain myös niiden asioiden varalle, joiden ei varsinaisesti haluta tapahtuvan, mutta jotka kuitenkin voivat tosielämässä hiipiä osaksi sopimussuhdetta. Käytännössä siis varaudutaan siihen, että joku osa-alue pettää ja siitä syntyy viivästystä, vahinkoa tai jotain muuta ikävää. Vaikka kivojen asioiden kirjaaminen voidaan tarvittaessa tehdä visuaalisesti ja sisällöllisesti legal designin tavoitteiden mukaisesti, on se vaikeampien asioiden kirjaamisessa hieman haastavampaa. Tässä päädytään helposti juridiseen kapulakieleen, koska osapuolten oikeuksien, velvoitteiden ja vastuiden määrittely on hyvä tehdä mahdollisimman tarkasti.

Ennen kuin alamme muuttamaan tärkeitä sopimuskokonaisuuksia sarjakuviksi, on tärkeä kuitenkin pysähtyä miettimään, että miksi sopimuksia loppujen lopuksi tehdään? Usein juristeja käytetään apuna mm. siksi, että asiakkaalla ei ole riittävää asiantuntemusta jonkin sopimuksen tai yritysjärjestelyn oikeudellisista vaikutuksista. Tällaiseen työhön - varsinkin asianajajalla – liittyy myös vahva vastuu omasta työstään. Usein on myös niin, että yhtiön hallitus haluaa ulkoistaa vastuutaan käyttämällä avustajana asianajajaa. Tällaisessa tilanteessa ensisijainen tavoite on vastuiden ja velvoitteiden määrittely siten, että niistä ei synny epäselvyyttä. Jos tässä työssä etäännytään arkielämän käsitteistä, ollaan yhä lähempänä tilannetta, jossa papereita kirjoitetaan juridisella kielellä vain juristeja varten. Toisaalta, juridisen kapulakielen vakiintuneille fraaseille on myös varsin vakiintuneita tulkintoja, joten niitä voidaan puolustaa ennustettavuudella.

Modernia toimintakulttuuria edustaville yrityksille on entistä tärkeämpää, että asiakirjat on tehty luettavaksi ja ymmärrettäväksi, koska ne kuitenkin edustavat yritystä. Ymmärrettävyyden edistäminen ei ole keneltäkään pois, kunhan se tehdään juridisesti perustellulla tavalla. Yritys voi jopa katsoa kunnia-asiaksi sen, että helposti ymmärrettävä ja mutkaton sopimus viestii asiakkaalle jouhevasta ja ongelmattomasta toiminnasta. 

Sopimukset ja käyttöehdot ovat yrityksen riskienhallintaa eikä niiden funktio ole pelkästään ongelmiin varautuminen, vaikka sopimus tavallaan punnitaankin vasta riitatilanteessa. Itse ainakin teen mielummin hyviä ja kestäviä sopimuksia kuin riitelen niistä myöhemmin. Jos legal designin keinoilla voidaan luoda helppokäyttöisempi ja käyttäjälähtöisempi sopimus ja turvata silti osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, ei tämä voi olla huono ratkaisu.