Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

26.9.2017 - Juhani Ekuri

Työaikalaki päivitetään 2020-luvun tarpeisiin – mutta milloin tämä tapahtuu?

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 28.6.2016 kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta ja valmistelemaan esityksen, joilla päivitetään työaikalain ja sen jälkeen vuosilomalain säännökset 2020-luvun tarpeisiin. Työaikalain osalta työryhmän mietintö valmistui 30.6.2017. Lausuntokierros työryhmän esityksestä päättyi 1.9.2017 ja työ- ja elinkeinoministeriön 13.9.2017 julkaiseman tiedotteen mukaan tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi laiksi keväällä 2018.

Työaikalain keskeiset uudistukset olisivat mietinnön perusteella seuraavat:

  • Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista, jota voitaisiin soveltaa ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä, mikäli työntekijä ja työnantaja näin sopisivat. Käytännössä uuden joustotyöajan soveltamisala koskisi tietotyötä, joka ei olisi sidottua suorittamisaikaan tai -paikkaan. Joustotyöajan käyttömahdollisuutta saattaisi kuitenkin käytännössä rajoittaa se, että tätä koskeva sopimus olisi irtisanottavissa, jolloin työaika käytännössä määräytyisi yleistyöajan mukaisesti.
  • Työaikapankista voitaisiin tietyissä rajoissa sopia jatkossa myös niillä aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta tau työehtosopimuksessa ei ole työaikapankkia koskevia määräyksiä.
  • Liukuvan työajan järjestelmän reunaehtoja väljennettäisiin ja työpäivä voitaisiin liukumalla jakaa jatkossa esimerkiksi kahteen osaan, millä parannettaisiin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamismahdollisuuksia.
  • Jaksotyön käyttöalaa laajennettaisiin.
  • Järjestäytymättömät työnantajat saisivat jatkossa noudattaa myös niitä yleissitovan työehtosopimuksen työaikamääräyksiä, joilla työehtosopimuksessa on heikennetty työntekijän lakiin perustuvia oikeuksia. Muutos on merkittävä, sillä nykyisellään yleissitovuus on tuonut järjestäytymättömälle työnantajalle pelkästään velvollisuuksia, mutta ei oikeuksia.
  • Lisäksi järjestäytymätön työnantaja saisi jatkossa tehdä työehtosopimukseen perustuvia paikallisia sopimuksia, joskin tämä useissa tilanteissa edellyttäisi sitä, että työntekijät olisivat valinneet edustajakseen luottamusmiehen.

Ensikatsomalta näyttää siis siltä, että työaikalain uudistaminen etenee varsin ripeästi ja työelämän muuttuvien tarpeiden edellyttämää joustavuutta ollaan tuomassa lainsäädäntöön.

Ei kuitenkaan kannata innostua liikaa, sillä työryhmän mietintö oli kaikkea muuta kuin yksimielinen. EK, Suomen Yrittäjät, STTK ja SAK ilmoittivat kaikki eriävän mielipiteensä työryhmän mietintöön. Edellä olevat erimielisyydet voi tietysti nähdä osoituksena siitä, että työryhmän muistion kuvaamat muutokset ovat tasaisen huonoja tai hyviä kaikkien osapuolten kannalta ja siten laista olisi tulossa eri intressit huomioiva tasapainoinen kokonaisuus.

Hallitus voi toki viedä uudistusta eteenpäin huolimatta erimielisyyksistä. On kuitenkin huomattava, että SAK kyseenalaisti varsin selvästi jo eriävässä mielipiteessään tarpeen esitetyille joustoille ja peräänkuulutti syvällisempää selvitystä ehdotuksen vaikutuksista. Kun vielä samanaikaisesti lainvalmistelun jatkuessa käydään työehtosopimusten neuvottelukierrosta, on varmaa, että kulisseissa keskustellaan myös siitä, miten mahdollinen työaikalain uudistus vaikuttaa neuvottelutilanteeseen.

Hallitus ei varmasti kaipaa orastavassa noususuhdanteessa lakkosyksyä, joten ei olisikaan yllätys, jos hallitus liittokierroksen kestäessä ilmoittaisi, että työaikalain kokonaisuudistuksesta toistaiseksi luovutaan. EK:kin on katsonut jo eriävässä mielipiteessään, ettei lain valmistelua tulisi jatkaa nykyisen mietinnön pohjalta, joten lainvalmistelun keskeytyminen tuskin olisi kynnyskysymys myöskään EK:lle, jos sillä voitaisiin turvata työrauha.

Jäämmekin siis mielenkiinnolla odottamaan, josko työaikalakia saadaan uudistettua 2020-luvulle jo vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen voidaankin sujuvasti siirtyä valmistelemaan uusia muutoksia, joilla työaikalaki saatetaan aikanaan 2030-luvulle.