Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

25.8.2017 - Kimmo Kajander

Uber-sovellus on taksiliikennelain mukaista toimintaa

Pitkään vellonut keskustelu Uber-sovelluksen ja siihen verrattavien palveluiden lainmukaisuudesta on saanut Korkeimman oikeuden kannanoton, kun Espoon käräjäoikeuden 8.4.2016 ja Helsingin hovioikeuden 21.9.2016 antama kanta vahvistui Korkeimmassa oikeudessa 18.8.2017 (KKO:2017:56, http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2017/20170056).

Vallitsevan lain perusteella sinänsä itsestään selvän ratkaisun mukaan Uber-toiminta on taksiliikennelain mukaista ammattimaista henkilönkuljetustoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuljettajista lakia rikkomatta voivat ja ovat voineet Uber-sovellusta Suomessa hyödyntää ainoastaan taksiliikennelain mukaisen taksiliikenneluvan haltijat. Kyseisessä tapauksessa langetettiin kuljettajalle rangaistuksena 20 päiväsakkoa sekä tuomittiin rikoshyödyn menetyksenä 2.100 euroa maksettavaksi valtiolle. Odotettavissa lienee vastaavien tapausten suma alioikeuksissa. Toisaalta turhien valitusten määrä alioikeuksien päätöksistä tyrehtynee, koska asiaan liittyen on saatu selkeä oikeusohje.

Reilua kuukautta ennen yllä mainitun Korkeimman oikeuden päätöksen julkistamista Uber ilmoitti jäävänsä tauolle Suomessa kesään 2018 saakka. Tällöin on määrä astua voimaan uusi liikennepalvelulaki, joka Uberin käsityksen mukaan mahdollistaisi toiminnan jatkamisen laillisesti (https://www.uber.com/fi/blog/uberpop-tauolle/ ja https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uber-lopettaa-suomessa-vuodeksi/AeAib5Qd ).

Ainakin ennen Korkeimman oikeuden päätöstä monet tuohtuneet ubiikit kännykkäkansalaiset ja bittiaallonharjalla tukevasti surffaavat kansalaiset ovat tietenkin olleet yhtenä rintamana sitä mieltä, että suomalainen viranomainen ja lainsäädäntö eivät vain tunnu lainkaan ymmärtävän digitalisaatiota. Esimerkiksi erään julkisen kannan  mukaan on ihan tyhmää, että nykyisen taksiliikennelain rikkomisesta joutuu taloudelliseen vastuuseen, koska kohta joka tapauksessa robottiautot ajavat kaduillamme (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/190686-alahdys-suomen-viranomaisten-uber-jahdista-2020-robottiauto-ajaa-taksia-3-eurolla ). Onkin toki tyhmää, jos taloudellisen menetyksen kokee ainoastaan kuljettaja, eikä toimintaan osallinen ja siitä voittoa käärinyt taho. En silti koe, että vaikkapa robottiautojen tulevaisuuden esiinmarssi olisi peruste rikkoa lakia tänään. Kysymys ei edes todellisuudessa ole millään tavalla digitalisaatioista, vaan ainoastaan siitä, onko yleensäkään hyväksyttävää rajoittaa kilpailua taksialalla jollakin perusteella. Kimppakyytejä ja jakamistaloutta on kyllä ollut ennen kännyköitäkin.

Olen jonkinlaisena entisenä IT-nörttinä ja IT-alalla ennen toimineena henkilönä seurannut lievällä huvittuneisuudella Uberia-koskevia julkisia kannanottoja. Ovat puut sitten digitaalisia tai eivät,  metsä on edelleen se sama kuin ennenkin. Uusi keksintö ei automaattisesti ole avoin lupa rikkoa säädettyä lakia. Innovaatiot luovat toki itsessään joskus painetta muuttaa lakia. Ja onhan se tietenkin hienoa, että taksikyydin saa tilattua kännykällä (tosin sen on muutenkin saanut tilattua sanaakaan sanomatta kännykällä jos vuosia useissa kaupungeissa Suomessa). Lisäksi toki vapaan kilpailun puolustajana itsekin uskon, että kilpailun avaaminen tälläkin alalla on monessa mielessä hyvä asia. Tästäkään huolimatta, en itse ole voinut nähdä Uber-toiminnassa mitään muuta, kuin vain uuden muodikkaan tavan järjestää ns. pimeitä taksikyytejä.

Mitenkään ottamatta kantaa siihen miten taksiliikenne tulisi maassamme järjestää jatkossa, tai olematta millään tavalla ns. jakamistalouden tai digihörhöilyn vastustaja (ja kyllä, itsekin innostun usein valtavasi kaikenlaisista teknisistä innovaatioista), joudun toteamaan, että nyt saatu Korkeimman oikeuden ratkaisu oli ainoa oikea ja millään tavalla edes mahdollinen päätös vallitsevassa tilanteessa. Digitaalisuus tai kännykkä tai vapaa markkinatalous tai edes ”tiäks ku kaikissa muissakin maissa tää toimii” eivät vain yksinkertaisesti riitä argumenteiksi sille, että lain rikkominen olisi ok. Eikä lainsäädännössä ole kyllä voinut utopistisimmankaan digiloikkaajan mielestä olla tältä osin minkäänlaista tulkinnanvaraa tai epäselvyyttä (ks. alta).

Vaikka pidänkin suomalaista taksia erittäin luotettavana ja hyvänä palveluna, niin ihan mielelläni voisin itsekin kokeilla Uberia, mikäli se siis olisi laillista toimintaa. Mielenkiinnolla odotankin mikä on tilanne kesällä 2018.

 

Taksiliikennelaki

3 § Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen tiellä henkilöautolla.

Ammattimaisella henkilöiden kuljettamisella tarkoitetaan elinkeinon harjoittamisen tai toimeentulon hankkimisen taikka muun tulonhankkimisen tarkoituksessa harjoitettua henkilöiden kuljettamista tiellä henkilöautolla korvausta vastaan päätoimisesti taikka sivutoimisesti tai muuten toisen elinkeinon ohella. Ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen rinnastetaan kuljetus korvausta vastaan, jos kuljetusta edeltää kuljetuspalvelun tarjoaminen yleisölle julkisella paikalla.

Tämän lain 18 §:ää sovelletaan henkilöautolla harjoitettavaan tavarankuljetukseen tiellä ja 4 a §:n 3, 4 ja 5 momenttia kuorma-autolla ja pakettiautolla harjoitettavaan liikenteeseen. (24.6.2010/612)

 

4 § Luvanvaraiset kuljetukset

Ammattimainen henkilöiden kuljettaminen edellyttää taksilupaa.

Ilman taksilupaa saa:

1) kunnan järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvana kuljettaa henkilöitä kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljetuspalvelujen saajilta perittäväksi säädettyä asiakasmaksua vastaan;

2) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän, kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljettaa henkilöitä, jos kuljetukset ovat yhteisön sisäisiä;

3) palveluyrityksen hallinnassa olevalla henkilöautolla kuljettaa henkilöitä, jos kuljetus liittyy koti- tai matkailupalveluihin ja kuljetus on osa yrityksen tarjoamasta palvelukokonaisuudesta;

4) kuljettaa henkilöitä museoajoneuvolla.

3 momentti on kumottu L:lla 24.6.2010/612.