25.10.2017

Virkamiehet syytetyn penkillä

Viime viikko oli oikeudenkäyntejä koskevien uutisointien osalta poikkeuksellinen siinä mielessä, että virkamiehiin kohdistuvat syytteet ja rikosepäilyt saivat erityisen paljon uutisminuutteja ja palstatilaa. Vielä erikoisemman uutisviikosta teki se, että syytetyn penkille tai epäillyn saappaisiin joutui virkamiehiä ylintä johtoa myöten juuri niistä virastoista, joiden tehtävänä on rikosten ennalta ehkäisy ja selvittäminen sekä syytteiden ajaminen rikosvastuun toteuttamiseksi. Oikeudenkäyntejä hoitavan asianajajan näkökulmasta katsottuna normaali päiväjärjestys näyttäisi kääntyneen ainakin hetkellisesti päälaelleen.

Korkeimmassa oikeudessa alkoi viime tiistaina oikeudenkäynti, jossa ylimpänä syyttäjänä toimiva valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen joutui itse syytetyn penkille syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin liittyvästä virkarikosepäilystä. Vain päivää aikaisemmin oli uutisoitu Helsingin poliisin tietolähdetoimintaan liittyvien virkarikosepäilyjen siirtymisestä syyteharkintaan valtakunnansyyttäjänvirastoon, jota tällä hetkellä johtaa Raija Toiviainen Nissisen ollessa virasta pidätettynä. Nämä poliisien rikosepäilyt kohdistuvat niin ikään korkea-arvoisiin virkamiehiin, sillä epäiltyjen joukossa ovat muun muassa entinen poliisiylijohtaja, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja sekä Helsingin poliisilaitoksen nykyinen poliisipäällikkö. Epäiltynä samassa asiakokonaisuudessa on myös Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, jolle käräjäoikeus langetti aiemmin 10 vuoden vankeustuomion muun ohella törkeistä huumausainerikoksista. Aarnio on valittanut tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, jossa asiaa parhaillaan käsitellään. Tämäkin oikeudenkäynti on saanut runsaasti mediahuomiota myös viime viikkoina. Omaa lukuaan poikkeuksellisten virkarikosoikeudenkäyntien historiaan kirjoitetaan myös Kittilässä, jossa 27 entistä ja nykyistä kuntapäättäjää sai juuri syytteen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Kun valtakunnan ylin syyttäjä on itse syytettynä virkarikoksesta ja huumepoliisin päällikköä syytetään laajamittaisen huumekaupan pyörittämisestä, herää aiheellisesti kysymys, miten tämä voi olla mahdollista vieläpä Suomessa, jossa luottamus virkamiehiin on perinteisesti ollut vahva. Onko tämä poliisia ja muita virkamiehiä kohtaan koettu luottamus johtanut siihen, että valvonta on pettänyt, ja se luonut otollista maaperää epärehelliselle, harkitsemattomalle tai ainakin huolimattomalle toiminnalle virkatehtävissä? Vai onko sittenkin niin päin, että valvonta toimii ja asiat selvitetään perusteellisesti henkilön asemasta riippumatta, eivätkä korkeimmatkaan virkamiehet ole lain yläpuolella? Palaan tähän kysymykseen kenties myöhemmin, kun asiat on tutkittu ja saaneet lopullisen ratkaisunsa. Kaikissa edellä kerrotuissa rikosasioissa ei ole vielä nostettu edes syytteitä, eikä yhtäkään niistä ole lopullisesti ratkaistu. Vaikka tiedottaminen jo rikosepäilyistä on tämänkaltaisissa asioissa perusteltua, on muistettava, että epäiltyjä on kohdeltava syyttöminä niin kauan, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen. 

Johanna Karvinen