Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

4.12.2018 - Petri Arnamo

Konkurssipesän pesänhoitajan tehtävät

Toimistomme pitää kuukausittain aamukahvikoulutuksia erilaisista aiheista asiakkaillemme sekä sidosryhmiemme jäsenille. Itse olin alkusyksystä kouluttamassa tuhtia kokonaisuutta, jossa käytiin läpi, mitä yhteistyökumppanin tai asiakkaan konkurssi yritykselle käytännössä merkitsee. Yhtenä keskeisenä aiheena oli avata kuulijoille sitä, mikä on pesänhoitajan tehtävä konkurssissa. Koulutuksessa toin konkreettisten esimerkkien sekä oman kokemuksen kautta esille sitä, mitä minä tai joku kollegani tosielämässä teemme, kun saamme konkurssipesän pesänhoitajan määräyksen.

Lähtötilanne on, että tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin joko velkojan hakemuksesta tai velallisen omasta hakemuksesta. Konkurssiin asettamisen yhteydessä velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Tuomioistuin määrää asettamisen yhteydessä pesänhoitajan hoitamaan konkurssiin menneen yhtiön omaisuutta sekä konkurssipesän hallintoa.

Vaikka pesänhoitaja toimii velkojien edustajana, niin pesänhoitajan tulee toimia tehtävässään puolueettomasti ja hänen on otettava asianmukaisesti huomioon myös velallisen etu.

Jotta pesänhoitaja kykenee täyttämään hänelle määrätyt tehtävät, tulee pesänhoitajan tehdä yhteistyötä velallisyhtiön edustajan kanssa. Pesänhoitaja pyrkii ensi töikseen ottamaan puhelimitse tai henkilökohtaisesti yhteyttä velallisyhtiön edustajaan ja ilmoittamaan konkurssin alkamisesta. Ellei yhtiön edustajaa saada kiinni henkilökohtaisesti tai puhelimella, tulee pesänhoitajan pyrkiä yhteydenottoon muilla keinoin, kuten sähköpostilla tai kirjeitse. Pesänhoitajan tulee myös ilmoittaa konkurssin alkamisesta tiedossa oleville velkojille sekä tietyille viranomaisille.

Pesänhoitajan perustehtävä on ottaa konkurssipesään kuuluva omaisuus haltuunsa viivytyksettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pesänhoitaja selvittää ja luetteloi, mitä omaisuutta tai oikeuksia konkurssipesään kuuluu ja varmistaa niiden pysymisen konkurssipesän hallinnassa. Pesänhoitaja myös realisoi yhtiöön kuuluvan omaisuuden pyrkimyksenään, että velkojille kyettäisiin maksamaan jako-osuudet näiden saatavista.

Pesänhoitajan työ ei kuitenkaan ole pelkkää omaisuuden luetteloimista ja myyntiä. Pesänhoitajan tulee myös huolehtia mm. mahdollisten keskeneräisten töiden loppuunsaattamisesta ja laskutuksesta, yhtiön pankkitilien sulkemisesta, pankki- ja luottokorttien haltuunotosta, kirjanpitoaineiston haltuunotosta, yhtiöön kuuluvan omaisuuden mahdollisesta vartioinnista, asiakirjojen säilyttämisestä, yhtiön vakuutuksista, sopimuksista ja niiden selvittelystä, mahdollisista riita-asioista ja oikeudenkäynneistä, työntekijöiden palkkaturva-asioista sekä vielä huomioida yhtiön toimialaan mahdollisesti liittyvät ympäristövastuutkin.

Kun konkurssiin menneen yhtiön toimiala voi olla oikeastaan mitä vain konepajasta päiväkotiin, on selvää, että erilaisia ja joskus yllättäviäkin tilanteita ja ongelmia tulee vastaan konkurssipesänhoidossa. Mutta ne parhaat ja pahimmat muistot ovatkin sitten kokonaan toisen blogikirjoituksen aihe.