Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

16.1.2018 - Petri Arnamo

”Kuka korvaa taloyhtiön kukkapenkin”

Rakennushankkeissa käytetään hyvin yleisesti rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Vaikka ehdot ovat vakiintuneesti ja laajasti käytettyjä, ei niiden tulkinta ja soveltaminen välttämättä aina ole selvää ja yksinkertaista, vaikka oikeuskäytäntö ja -kirjallisuus joissakin tapauksissa tulkintaohjeita antaakin.

Esimerkkinä voidaan nostaa esiin vahingonkorvausvastuun kiemurat. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että sopimusosapuolen vastuu aiheutuneesta vahingosta edellyttää tuottamusta eli vaaditun huolellisuuden laiminlyöntiä. YSE 25 §:ssä on erillisenä osana määräys, jonka mukaan sopijapuoli ei ole vastuussa vahingoista, joita tämä ei ole voinut kaikkea mahdollista huolellisuutta noudattamallakaan välttää. Vahingonkorvausvastuulla tässä pykälässä tarkoitetaan nimenomaan sopijapuolten vastuuta toisiaan kohtaan, ei vastuuta mahdollisille ulkopuolisille tahoille. Vastuusta kolmatta tahoa kohtaan määrätään erikseen toisaalla YSE:ssä.

Joskus rakennustyön yhteydessä aiheutuu tilanne, jossa kiistattomasti sattuu vahinkoa toiselle osapuolelle, vaikka toinen sopimusosapuoli olisikin noudattanut riittävää huolellisuutta ja tehnyt työnsä taiten sekä hyvää rakennustapaa noudattaen. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sellaiset, joissa urakoitsijan tulee päästä lähelle kiinteistöä voidakseen hoitaa hänelle annetun urakkatyön ja pystyttääkseen tarvittavia tukirakenteita. Tällöin kiinteistön vierustalle mahdollisesti aiheutuva nurmikon tai istutusten vahingoittuminen on lähtökohtaisesti YSE 25 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa urakoitsija ei ole vastuussa vahingosta, vaikka on sen kiistattomasti aiheuttanut. Näin siksi, että aiheutunut vahinko on välitön ja väistämätön seuraus rakennuttajan pyynnöstä toteuttaa haluttu urakka, eikä urakoitsijan laiminlyönnin tai huolimattomuuden perusteella aiheutunut vahinko. Rakennuttaja eli työn tilaaja on tässä tapauksessa itse velvollinen korvaamaan vahingon korjauksen.

Määräystä ei kuitenkaan voida poikkeuksetta ja joka tilanteessa näin tulkita, vaan toki voi olla myös niin, että urakoitsija ei ole noudattanut riittävää huolellisuutta tai on laiminlyönyt riittävän maaperän suojaamisen, jota häneltä on erikseen sopimuksessa edellytetty. Tällöin kyse voikin olla korvattavasta vahingosta, eikä YSE 25 §:n mukaisesta tapauksesta, jossa korvausvastuuta ei synny.

Maailma tai tilanteet rakennusurakoissa eivät ole mustavalkoisia, vaan useimmiten harmaan eri sävyjä. Käytännön elämässä tapahtumat ja riitatilanteet ovat yksittäistapauksia, eikä yleispätevästi voida ennalta todeta, että tietty YSE:n tulkinta olisi aina juuri samanlainen. Tulkinnoilla ja oikeuskirjallisuuden ja -käytännön aiemmilla kannanotoilla voidaan toki haarukoida sitä, kuinka samankaltaisessa tilanteessa on aiemmin tulkittu YSE:ä, mutta tapausten ja sopimusten yksityiskohdat voivat olla ratkaisevasti erilaisia, josta syystä tulkintojen soveltuvuus toisistaan joiltakin osiltaan erilaisissa tilanteissa kannattaa tarkistaa urakkasopimuksiin ja niiden tulkintaan perehtyneeltä asianajajalta. -Useimmiten mieluummin jo ennen kuin sopimus on allekirjoitettu, noudatettavat ehdot valittu ja rakennustelineet pystytetty taloyhtiön kukkapenkkiin.