7.9.2018

Lyhytaikaista asuntovuokrausta vai ammattimaista majoitustoimintaa?

Lyhytaikaista asuntovuokrausta vai ammattimaista majoitustoimintaa?

Airbnb:n sekä muiden alustojen kautta tapahtuva majoitusten lyhytaikainen vuokraus on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta myös Suomessa. Kasvava kilpailu majoitusalalla sekä yhä ammattimaisempi, enemmän hotellitoimintaa muistuttava yksityisasuntojen vuokraus on aiheuttanut keskustelua hotellialan yrittäjissä.

Asuntovuokrauksen ja ammattimaisen majoitustoiminnan harjoittamisen lainsäädäntö ja määräykset poikkeavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi pelkkien paloturvallisuusmääräysten vuoksi ammattimaista majoitustoimintaa harjoittavat joutuvat maksamaan korkeampia kiinteistökustannuksia kuin tavalliset asunto-osakeyhtiöt. Lisäksi lyhytaikaisen asuntovuokrauksen ja ammattimaisen majoitustoiminnan verokohtelu poikkeaa toisistaan.

Viime viikolla nousi esille tapaus, jossa Rovaniemellä kokonainen kerrostalo on muutettu matkailukäyttöön, vaikka kyseessä on tavallinen asunto-osakeyhtiö. Rakennusvalvonnan rekisterissä asunto-osakeyhtiön huoneistot ovat edelleen tavallisia asuinhuoneistoja. Vastaavia tapauksia on muita ympäri Suomen.

Rovaniemen kaupungin rakennusvalvonnan toiminnasta on tehty kantelu oikeuskanslerille, jonka ratkaisua asiassa ei ole vielä saatu.

Milloin majoittajan katsotaan harjoittavan ammattimaista majoitustoimintaa?

Ammattimaista majoitustoimintaa säätelee laki majoitus ja ravitsemistoiminnasta. Lain mukaan majoitustoiminnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tapahtuvaa kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamista tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille. Lain esitöiden (HE 138/2004) mukaan ammattimaisuutta arvioitaessa olennaista on, että toiminnalla tähdätään taloudelliseen tulokseen. Merkitystä ei ole sillä, tuottaako toiminta tosiasiallisesti voittoa. Laki ei myöskään koske toimintaa, joka on luonteeltaan satunnaista. Toimintaa voidaan pitää satunnaisena, jos se on kertaluonteista tai vain hyvin harvoin toistuvaa.

Ammattimaisen majoitustoiminnan harjoittamiseen vaikuttavat myös rakennuslupa sekä alueen asemakaava. Mikäli asuinkäyttöön tarkoitetulla kaava-alueella mielii harjoittaa ammattimaista majoitustoimintaa, on alueelle tehtävä asianmukaiset kaavamuutokset.

Olennaista siis on, että toiminta tähtää taloudelliseen tulokseen. Edellä mainittu laajamittainen asuntojen säännöllinen vuokraus on lähtökohtaisesti ammattimaista majoitustoimintaa. Arvioinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että majoittuvien elämä vuokra-asunnoissa muistuttaa pitkälti tavallista asumista. Asukkaat käyvät saunassa, laittavat mahdollisesti ruokaa ja viettävät paljon aikaa asunnossa, toisin kuin esimerkiksi hotellissa majoittuva.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että majoittajalla itsellään on mahdollisuus päättää, kuuluuko hän ammattimaisen majoitustoiminnan lainsäädännön piiriin vai ei. Lainsäädäntö vaatii tämän osalta selkeytystä ja ensimmäinen ennakkoratkaisu aiheen kannalta tulee olemaan mielenkiintoinen ainakin siltä osin, mihin ammattimaisen majoitustoiminnan ja lyhytaikaisen asuntovuokraustoiminnan raja vedetään.

Juho Lakkala