Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

22.11.2018 - Niina Uski

Mikä merkki voi olla tavaramerkki?

Sanna Lundström kirjoitti viime keväänä blogissamme siitä, mitä tavaramerkillä oikein tarkoitetaan ja mikä merkitys tavaramerkillä on liiketoiminnan aloittamisessa tai esimerkiksi uuden tuotteen tai palvelun lanseeraamisessa. Sannan blogitekstiin pääset tutustumaan tästä, jos se keväällä jäi sinulta lukematta: https://www.lrhto.fi/blogi/2018/tavaramerkki-onko-silla-merkitysta/

Kuten Sannakin blogitekstissään kirjoitti, tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkkinä voi nykyisen tavaramerkkilain mukaan olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti. Näin ollen tavaramerkki voi olla esimerkiksi sana tai useampia sanoja yhdessä, kuvio, iskulause, äänimerkki tai näiden yhdistelmä. Seuraavaksi esittelen esimerkkejä siitä, millaiset merkit voivat olla tavaramerkkejä.

Sanamerkki

Sanamerkki voi muodostua sanoista, kirjaimista, numeroista tai muista typografisista merkeistä tai niiden yhdistelmästä. Suomessa sanamerkki voi olla myös tietty iskulause, kuten ”Mutsis on”, joka oli aikanaan rekisteröity DNA Oy:lle.

Kuviomerkki

Kuviomerkki voi sisältää sanallisen osan, jossa sana on esitetty esimerkiksi erityisessä painoasussa tai siihen on voitu yhdistää kuvioita, piirroksia tai grafiikkaa. Kuviomerkki voi muodostua myös pelkästään piirroksista, grafiikasta tai kuvasta ilman, että siihen sisältyy sanallista osaa. Kuviomerkin ei siis tarvitse sisältää sanoja tai kirjaimia.

Tuotteen tai pakkauksen ulkoasu

Tavaramerkki voi suojata myös tuotteen tai pakkauksen ulkoasua. Esimerkkinä tällaisesta tavaramerkistä on Toblerone -suklaan tunnistettavissa oleva kolmiomuoto tai Hästens -sänkyjen sinivalkoinen ruutukuvio.

Värimerkki

Tavaramerkki voi koostua myös yksinomaan väristä. Värejä voi olla yksi tai useampia. Tunnetuimpia esimerkkejä väristä koostuvista tavaramerkeistä ovat tietenkin Fazerin sininen ja Fiskarsin oranssi.

Äänimerkki

On myös mahdollista, että tavaramerkkinä toimii äänimerkki, kuten esimerkiksi tietty sävelmä. Kyse voi tällöin olla yhdestä äänestä tai äänien yhdistelmästä. Hyvänä esimerkkinä äänimerkistä on esimerkiksi rahapeleistä tuttu Raha-automaattiyhdistyksen tavaramerkikseen rekisteröimä sävelmä. 

Muita merkkejä

Tavaramerkki voi olla myös hologrammi, jolloin merkki koostuu elementeistä, joilla on holografisia ominaisuuksia. Tavaramerkki voi myös koostua erityisestä tavasta, jolla merkki on sijoitettu tai kiinnitetty tuotteeseen. Myös kuviosarja, jossa joukko elementtejä toistuu säännöllisesti, voi olla tavaramerkki. Liikemerkki taas on tavaramerkki, joka koostuu liikkeestä. Esimerkkinä tästä on Itella Oyj:n rekisteröimä liikemerkki, jossa sininen ympyrä vaihtaa paikkaa ja kokoa sanan ”posti” ympärillä. Tavaramerkki voi koostua myös kuvan ja äänen yhdistelmästä eli olla niin sanottu multimediamerkki.

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä tavaramerkkilain kokonaisuudistus. Hallituksen esitys eduskunnalle tavaramerkkilaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi sekä tavaramerkkioikeudesta tehdyn Singaporen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Yksi merkittävimmistä muutoksista nykyiseen lakiin verrattuna on, että uudessa laissa luovuttaisiin tavaramerkkien esittämistä koskevasta graafisesta vaatimuksesta. Graafisen vaatimuksen mukaan merkki on pitänyt tähän asti pystyä esittämään kuva- tai tekstimuodossa. Uusi laki tulisi näin ollen mahdollistamaan uudenlaisen tavan esittää merkki, mikä periaatteessa mahdollistaisi myös täysin uudenlaisten merkkien, kuten haju- tai tuntumamerkkien, rekisteröinnin. Toki, jos tämä vain olisi teknisesti mahdollista. Jäämme seuraamaan lakiuudistusta ja odottamaan mielenkiinnolla, millaisia uusia merkkejä uuden lain myötä saattaakaan syntyä.