Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

5.11.2018 - Matti Kökkö

Omistajattoman tilan testamentti

Voiko olla omaisuutta, jota ei omista kukaan? Ainakin perintöverottajan mielestä voi.

Verotuskäytännössä on jo pitkään hyväksytty se, ettei perintöveroa maksa heti perittävän kuoltua kukaan, jos testamentissa omaisuuden ensisaaja saa omaisuuteen vain käyttöoikeuden ja omistusoikeus siirtyy saajalleen vasta käyttöoikeuden lakattua.

Testamentin pitää siis olla esimerkiksi seuraavanlainen:

”Minä Seppo Suomalainen määrään, että käyttöoikeus kaikkeen omaisuuteeni on menevä naapurilleni Raimo Ruotsalaiselle ja tämän kuoltua omistusoikeus kaikkeen omaisuuteeni on menevä toiselle naapurilleni Veli Venäläiselle. ”

Raimo ei käyttöoikeudestaan maksa lainkaan perintöveroa eikä sitä maksuunpanna Velillekään ennen kuin Raimon kuoltua.

Verottajan kannalta tässä käytännössä on se tuottoisa puoli, että kun Veli saa omistusoikeuden vasta Raimon kuoltua, ei perintöverosta tule tehtäväksi hallintaoikeusvähennystä, joka tulisi tehtäväksi, jos Veli olisi saanut omistusoikeuden jo käyttöoikeudenhaltijan eläessä.

Käytäntöön on kuitenkin erittäin tärkeä poikkeus. Omistajatonta tilaa ei verotuskäytännössä pidetä mahdollisena, jos tuleva omistaja on rintaperillisen asemassa olevan käyttöoikeudenhaltijan sijaisperillinen. Tämä siis estää lykkäämästä perintöveron maksuvelvollisuutta sellaisella testamentilla, jossa lapselle määrätään omaisuuteen käyttöoikeus ja omistusoikeus määrätään meneväksi vasta lapsen kuoltua lapsenlapselle. Tällaisen testamentin perusteella lapsenlasta perintöverotetaan heti isovanhemman kuoltua.

Omistajattoman tilan testamentti on järkevä erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi kiinteistöön halutaan vaikkapa avopuolisolle käyttöoikeus ja tulevaksi omistajaksi halutaan testamenttaushetkellä varaton saaja, vaikkapa alaikäinen kummilapsi. Muun kummilapselle testamentattavan omaisuuden puuttuessa perintöveron maksaminen heti testamentin tekijän kuoltua olisi vaikeaa, mutta kun omaisuuteen annetaan ensin vain käyttöoikeus avopuolisolle, verovelvollisuus konkretisoituu vasta käyttöoikeuden lakattua ja silloin kiinteistö on vapaasti käytettävissä esimerkiksi perintöveron maksamista varten otettavan lainan vakuutena.

Mikäli varattomuusongelmaa ei ole, on yleensä järkevämpää testamentata omistusoikeus meneväksi saajalleen jo käyttöoikeuden haltijan eläessä, koska tällöin perintöverotuksessa voidaan hyödyntää hallintaoikeusvähennys ja mahdollinen arvonnousu käyttöoikeusajalla ei korota perintöveroa. Eräissä tilanteissa omistajattoman tilan testamentilla voi olla myös merkittäviä vaikutuksia tuloverotukseen.