Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

12.1.2018 - Juho Lakkala

Virtuaalivaluutat aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille

Virtuaalivaluuttaan ja etenkin bitcoiniin kohdistunut huuma valtasi viime vuoden aikana myös Suomen. Vuoden loppupuolella bitcoinin hurjaa arvonnousua seurattiin tiiviisti ja pelkästään viimeisen kolmen kuukauden aikana bitcoinin arvo on vaihdellut 5.500,00 - 19.300,00 dollarin välillä. Virtuaalivaluutat, kuten bitcoin, ethereum sekä ripple ovat useiden sijoittajien keskuudessa paljon puitu aihe ja on puhuttu jopa sijoituskuplasta. Virtuaalivaluutat ovat aiheuttaneet päänvaivaa myös kotimaisille viranomaisille.

Niille, ketkä eivät ole virtuaalivaluuttoihin perehtyneet, esimerkiksi bitcoin on digitaalinen kryptovaluutta. Bitcoin ei ole kuten keskuspankkien liikkeelle laskemat viralliset valuutat, vaan bitcoin on hajautettu rahajärjestelmä, jossa bitcoinit tallennetaan bitcoin–verkoston jäsenten yhteiseen kirjanpitoon, jota ei hallitse mikään yksittäinen taho. Bitcoin on siis vertaisverkon avulla luotu vaihdannan väline. Vertaisverkossa bitcoin liikkuu käyttäjiensä välillä ilman välikäsiä, toisin kuin perinteisissä maksuvälineissä, joissa välikäsinä normaalissa rahaliikenteessä ovat pankit. Bitcoinin arvo ei perustu eri maiden keskuspankkien määritelmiin, vaan arvo määräytyy sen hetkisen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tästä johtuu myös bitcoinin suuri arvon vaihtelu. Bitcoinin vakaudesta ei vastaa mikään viranomaistaho, vaan sen käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan keskinäiseen sopimukseen. Bitcoineilla ei ole fyysistä olomuotoa tai sijaintipaikkaa. Bitcoin-omaisuus muodostuu yksityisestä avaimesta (merkkijono), joka mahdollistaa käyttämään bitcoin-osoitteita, joiden saldot lasketaan vertaisverkossa Blockchain-tietokannasta. Itse bitcoin-transaktiot tapahtuvat maksun osapuolten hallinnoimien bitcoin-lompakoiden välillä.

Suomalaiset viranomaiset, kuten Tulli, Poliisi ja Verohallinto ovat viimeistään vuoden 2017 aikana joutuneet tekemisiin virtuaalivaluuttojen kanssa ja miettimään, kuinka niiden kanssa tulisi toimia.

Verohallinnon ohjeen mukaan virtuaalivaluuttaa ei katsota viralliseksi valuutaksi. Lähtökohtaisesti virtuaalivaluuttojen realisoitunut arvonnousu on veronalaista pääomatuloa. Tuloverolain (TVL) 29 §:n mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Tällainen tulo on siten veronalaista tuloa, jos sitä ei ole erikseen säädetty verovapaaksi. Virtuaalivaluutan arvonmuutoksen verotuksen realisoi virtuaalivaluutan muuntaminen viralliseksi valuutaksi. Tällaista arvonnousua voidaan pitää varallisuuden kerryttämänä tulona, jolloin kyseinen arvonnousu verotetaan muuna pääomatulona. TVL 53 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaista, valuuttakurssivoittoja koskevaa verovapaussäännöstä ei voida soveltaa virtuaalivaluuttojen vaihtotilanteisiin, sillä virtuaalivaluuttaa ei pidetään virallisena oikeana valuuttana. Tällöin arvonnousu on kokonaan veronalaista pääomatuloa.

Virtuaalivaluuttaa ei voida myöskään pitää arvopaperina, jolloin virtuaalivaluutan vaihtamisen yhteydessä syntyvää mahdollista arvonlaskua eli tappiota ei voida vähentää tuloverotuksessa TVL 50 §:n luovutustappiota koskevien säännösten mukaan. Virtuaalivaluutan arvonlaskua ei toistaiseksi pidetä millään muullakaan perusteella vähennyskelpoisena tuloverotuksessa.

Mikäli virtuaalivaluuttaa käytetään vaihdantavälineenä, jolloin virtuaalivaluutta vaihdetaan joko palveluihin tai hyödykkeisiin, vaihto realisoi virtuaalivaluutan mahdollisen arvonnousun verottamisen pääomatulona.

Bitcoin–verkoston jäsenet voivat myös ”louhia” uusia bitcoineja heidän luovuttaessaan verkostolle tietokoneensa laskentatehoa käytettäväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jäsen antaa tietokoneensa kapasiteettia käytettäväksi bitcoin-transaktioiden tarkastusta varten, joka tapahtuu monimutkaisten laskutoimitusten kautta. Louhimisen tuloksena tai palkintona jäsen saa vastineeksi bitcoineja rahaliikenteen ylläpidosta.

Louhimisesta saadun bitcoinin realisoimisesta saatua tuloa ei voida pitää varallisuuden kerryttämänä tulona, vaan louhinnasta saatava tulo on TVL 61 §:n mukaista ansiotuloa. Virtuaalivaluutasta saatua tuloa pidetään siis lähtökohtaisesti veronalaisena pääomatuloa, mikäli kyseessä ei ole louhinnan tuloksena saatu virtuaalivaluutta.

Päänvaivaa on aiheuttanut myös virtuaalivaluutta tilien nimettömyys. Bitcoin transaktion osapuolet ovat anonyymejä, mutta itse siirrot ovat julkisia. Esimerkiksi poliisin rahanpesuntorjunnassa ongelmaksi nousee juuri anonyymisyys. Palveluntarjoajat eivät ole ilmoitusvelvollisia viranomaisille, jolloin anonyymien rahansiirtojen myötä rikoshyöty häviää.

Valtiokonttorissa on jouduttu miettimään, kuinka virtuaalivaluuttoihin tulisi suhtautua. Valtiokonttorin hallintaan on tullin suorittamien takavarikoiden myötä tullut huomattava määrä bitcoineja. Tämän hetkisen käsityksen mukaan virtuaalivaluuttoja ei tulla katsomaan maksuvälineeksi, vaan pikemminkin omaisuuseräksi. Valtiokonttorin työryhmä esittää asiassa kantansa tammikuun loppuun mennessä.

Jäädäänkin mielenkiinnolla odottamaan, kuinka esimerkiksi bitcoinin arvo tulee tulevan vuoden aikana muuttumaan vai nouseeko jokin vaihtoehtoinen virtuaalivaluutta bitcoinin ohi ja mihin suuntaan viranomaisten ohjeistusta tullaan viemään.