Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

23.2.2018 - Juho Lakkala

Yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina 16.2.2018 rikosoikeudenkäynnissä ResQ Club Oy:n perustajan yrityssalaisuuksien rikkomisesta ja väärinkäyttämisestä. Tapauksessa ruokahävikkisovelluksen Bytebuffet Oy:n (nykyinen Lunchie Oy) entinen toimitusjohtaja, myöhemmin ResQ Club Oy:n perustaja ja entinen toimitusjohtaja, tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä korvaamaan Lunchie Oy:n aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus katsoi, että Lunchie Oy:n entinen toimitusjohtaja oli kopioinut salassa pidetyn konseptin ja hyödyntänyt erityisesti tuotekehityssuunnitelmia ja -tietoja omassa liiketoiminnassaan ResQ Club Oy:ssä. Käräjäoikeuden antama päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Lunchie Oy:n yksityisoikeudellinen vahingonkorvausvaatimus käsitellään riita-asian oikeudenkäynnissä myöhemmin.

Mitä yrityssalaisuuksien rikkominen ja niiden väärinkäyttäminen sitten tarkoittavat käytännössä?

Yrityssalaisuuden rikkominen

Rikoslain 30 luvun 5 pykälässä säädetään yrityssalaisuuden rikkomisesta. Pykälässä edellytetään, että tekijällä on tietoja käyttäessään ollut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Lisäksi tekijältä edellytetään vastuullista asemaa toisen palveluksessa ja tekijän on tullut tässä asemassaan saada luvallisesti tieto yrityssalaisuudesta, jonka hän myöhemmin on oikeudettomasti luovuttanut ulkopuoliselle tai käyttänyt muutoin kyseistä tietoa hyväkseen.

Toisen palveluksessa olevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka saa yrityssalaisuuden tietoonsa työnantajaltaan. Käsitettä sovelletaan myös henkilöön, joka palveluksessa ollessaan saa tiedon muulle kuin työnantajalleen kuuluvasta yrityssalaisuudesta. Yrityssalaisuuden tietoon saamisen tulee kuitenkin johtua palvelussuhteesta.

Vastuullisella asemalla tarkoitetaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa tehtävässä toimivia henkilöitä, jotka voivat syyllistyä yrityssalaisuuden rikkomiseen. Kysymys voi olla sen yhteisön yrityssalaisuudesta, jonka luottamustehtävässä asianomainen toimii, mutta kysymykseen tulee myös muun yrityksen salaisuus. Yrityssalaisuus on tullut saada tietoon luottamusaseman vuoksi.

Yrityssalaisuuden rikkomisen tekotapoina voivat olla toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudeton ilmaiseminen tai oikeudeton käyttäminen. Ilmaiseminen viittaa tiedon julkistamiseen tai sen luovuttamiseen toiselle, kun taas käyttäminen tarkoittaa tiedon käyttämistä omaan tarkoitukseen.

Yrityssalaisuuden rikkomisessa edellytetään korostettua tahallisuutta. Tekijän on toimittava hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen. Tavoitellun hyödyn edellytyksenä on, että se on taloudellista, mutta tavoiteltu vahinko voi olla myös muuta kuin taloudellista. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityksen suunnitelmien tekeminen tyhjäksi paljastamalla ne ennenaikaisesti. Tekijän tulee olla tietoinen, että hänen oikeudettomasti ilmaisemansa tieto on yrityssalaisuus. 

Yrityssalaisuuden rikkominen ei koske tekoa, johon toisen palveluksessa ollessaan yrityssalaisuuden tietoonsa saanut henkilö on ryhtynyt kahden vuoden kuluttua palvelusaikansa päättymisestä.

Myös yritys on säädetty rangaistavaksi.

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö

Rikoslain 30 luvun 6 §:ssä säädetään yrityssalaisuuden väärinkäytöstä. Rangaistavaa on toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden käyttäminen elinkeinotoiminnassa. Tällaisen salaisuuden käyttäminen esimerkiksi harrastustoiminnassa ei ole yrityssalaisuuden väärinkäyttönä rangaistavaa.

Lisäksi rangaistavaa on yrityssalaisuuden ilmaiseminen toiselle tarkoituksin hankkia taloudellista hyötyä itselle tai toiselle. Tämän tekotavan kriminalisoinnilla pyritään tietojen edelleen myymisen torjumiseen. Toisaalta esimerkiksi puhtaasti tiedottamistarkoituksessa tapahtuva tietojen luovuttaminen ilman hyötymis- tai hyödyttämistarkoitusta jää tämän rangaistussäännöksen ulkopuolelle. Esimerkiksi yleishyödyllisessä tarkoituksessa tapahtuva yrityssalaisuuden julkistaminen ei välttämättä ole rangaistavaa.

Yrityssalaisuuden väärinkäytön rangaistavuus edellyttää, että tekijä tietää yrityssalaisuuden saadun jollakin rikoslaissa rangaistavaksi säädetyllä teolla, mutta ei välttämättä sitä, millä teolla. Säännös ei myöskään edellytä, että käyttäjän tai luovuttajan olisi tullut saada tieto suoraan sen rikoksen tekijältä, joka tiedon on hankkinut.