Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

29.4.2019 - Iiro Hollmén

Asianajajan hajanaisia havaintoja yrityssaneerauksista

Olen toiminut selvittäjänä lukuisissa yrityssaneerauksissa, minkä lisäksi olen avustanut monia hakijoita yrityssaneeraushakemuksen laatimisessa. Tällöin olen usein törmännyt tilanteeseen, jossa velallisyhtiön on hakeutunut tai hakeutumassa saneeraukseen puutteellisin tai virheellisin taustatiedoin yrityssaneerauksesta. Olen koonnut tähän kirjoitukseen joitakin usein toistuneita väärinkäsityksiä.

Mikä on vakuusvelkaa?

Lain mukaan vakuusvelka-asemassa ovat sellaiset velat, joiden vakuutena on velalliselle kuuluvaa tai velallisen hallinnassa olevaa omaisuutta. Tällainen velka on vakuusvelkaa vakuuden arvon osalta. Vakuusvelka-asemaa ei siis synny esimerkiksi takauksen tai vierasvelkavakuuden perusteella. Yrittäjäomistajan antama takaus ei näin ollen saata velkaa vakuusvelan asemaan, vaan tällainen velka on yrityssaneerauksen järjestelmässä vakuudetonta velkaa.

Kaikkia samassa asemassa olevia velkoja on kohdeltava saneerausohjelmassa samalla tavalla

Edellä viitatulla velkatyyppien jaottelulla on olennainen merkitys, kun saneerausohjelman sisältöä suunnitellaan. Yksi yrityssaneerauksen lähtökohdista on, että saneerausohjelman määräysten tulee kohdella samassa asemassa olevia velkojia samalla tavalla. Vakuusvelkoihin tulee siis kohdistaa keskenään samanlaiset velkajärjestelykeinot ja vastaavasti vakuudettomia velkoja tulee kohdella keskenään yhteneväisellä tavalla. Olennainen ero näiden velkatyyppien välillä on se, että niin sanottu velkaleikkuri voi kohdistua vain vakuudettomiin velkoihin. Yhteneväisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti tulee kaikkia vakuudettomia velkoja leikata samalla leikkausprosentilla, jos velkaleikkuria käytetään. Ja edellä käsitellyn perusteella myös sellainen velka tulee leikkauksen kohteeksi, jonka vakuutena on ainoastaan takaus.

Pääomalaina on viimesijaista velkaa

Yrityssaneerauslain mukaan viimesijaisella velalla tarkoitetaan sellaista velkaa, jolle saa kertyä suoritusta vasta muiden velkojen jälkeen. Lisäksi yrityssaneerauslaki määrittelee, että velkajärjestelyssä on viimesijaisina velkoina pidettävä menettelyn aikana muulle saneerausvelalle kuin vakuusvelalle kertyvää korkoa sekä niiden jälkeen sellaisia velkoja, jotka konkurssissa ovat viimeiseksi suoritettavia. Osakeyhtiölain mukaan pääomalainan pääoma ja korko saadaan maksaa konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Saneerausohjelmissa ei oman kokemukseni mukaan yleensä määrätä maksettavaksi korkoa vakuudettomille veloille menettelyn ajalta taikka sen jälkeenkään. Yrityssaneeraus johtaa siten pääomalainojen leikkautumiseen kokonaisuudessaan.

Velkajärjestely ei lähtökohtaisesti ulotu takauksiin

Osana yrityssaneerausta laadittavassa saneerausohjelmassa määritellään yrityssaneerauksessa olevan yhtiön velkojen ehdot uudelleen. Nämä velkajärjestelyt eivät pääsääntöisesti kuitenkaan ulotu saneerausveloille annettuihin takauksiin, vaan ne säilyvät alkuperäisin ehdoin voimassa. Jos takaus on annettu muutoin kuin osana takaajan liiketoimintaa, tuovat saneerausmenettelyn aikana voimassa olevat perintä- ja ulosmittauskiellot suojaa myös takaajalle. Nämä kiellot kuitenkin päättyvät, kun saneerausmenettely päättyy saneerausohjelma vahvistamiseen ja tämän jälkeen velkoja voi kääntyä takaajan puoleen.

Edellä oleva listaus ei sisällä tyhjentävästi kaikkia sellaisia seikkoja, joita koskien vallitsee virheellisiä käsityksiä. Jatkan listan käsittelyä, kun bloginkirjoitusvuoro osuu seuraavan kerran kohdalleni. Jos teema on lukijan kohdalla ajankohtainen jo ennen tuota seuraavaa kirjoitustani, kannattaa olla yhteydessä.