18.6.2019

Julkisten hankintojen asiakirjajulkisuudesta

Julkisissa hankinnoissa tarjoajat pyrkivät usein rajoittamaan tarjouksensa julkisuutta määrittelemällä tarjous laajasti liike- ja ammattisalaisuudeksi. Julkisuuslaki suojaa tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksia. Hankintayksikön tulee kuitenkin arvioida tarjousasiakirjojen julkisuutta objektiivisesti eikä se ole sidottu tarjoajan määritelmään liike- ja ammattisalaisuudesta.

Hankintalain mukaan hankintayksiköiden asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia, jos hankintayksikkö on julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen tai sen on muutoin noudatettava julkisuuslakia. Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjan julkisuus on pääsääntö ja salassapito on poikkeus pääsäännöstä.

Asiakirjajulkisuutta koskevat kysymykset saattavat tulla ajankohtaiseksi hankintapäätöksen jälkeen, kun tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja esittää hankintayksikölle tietopyynnön, missä se pyytää saada nähdä toisen tarjoajan tarjousasiakirjoja. Asiakirjajulkisuutta tulisi kuitenkin pohtia jo tarjouspyyntöä laadittaessa, jotta tarjoajat voisivat jo tarjousta jättäessään merkitä tarjousasiakirjojen liike- ja ammattisalaisuudet asianmukaisesti.

Tarjoajan tulisi selkeästi yksilöidä tarjouksessaan, miltä osin sen tarjousasiakirjat sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia. On syytä huomioida, ettei tarjouksen kokonaishinta voi olla liike- ja ammattisalaisuus eikä tarjoajan koko tarjous voi olla salassa pidettävä liike- ja ammattisalaisuutena. Kokonaishinnan muodostavat yksikköhinnat voivat puolestaan olla liike- ja ammattisalaisuuksia ja näin ollen salassa pidettäviä.

Julkisuuslaki turvaa tarjouskilpailuun osallistuneen toisen tarjoajan, asianosaisen, tiedonsaantioikeuden tarjousasiakirjoihin siltä osin kuin ne ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Laki kuitenkin rajoittaa tarjoajan oikeutta olla saamatta tietoa toisen tarjoajan liike- ja ammattisalaisuuksista. Julkisuuslain mukaan toisen tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä.

Julkisuuslain pääsäännön mukaisesti salassapitosäännökset ovat poikkeus julkisuudesta ja niitä on tulkittava suppeasti. Hankintayksikön on näin ollen käytettävä omaa harkintaa ja arvioitava salassapitoa objektiivisesti, vaikka tarjoaja olisikin vaatinut kaikkien toimittamiensa asiakirjojen salaamista. Hankintayksikön on tapauskohtaisesti arvioitava, voiko se luovuttaa pyydettyjä asiakirjoja tietopyynnön tekijälle.

Hankintayksikkö voi päättää antaa tiedon asiakirjan sisällöstä suullisesti, antaa se hankintayksikön luona nähtäväksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Jos hankintayksikkö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, sen tulee valituskelpoisessa päätöksessä perustella kieltäytymisen syy.

Hankintayksiköiden asiakirjajulkisuutta koskevat menettelytavat ja päätökset ovat merkityksellisiä esimerkiksi vastuukysymysten kannalta. Toisaalta asiakirjojen luovuttamisella on merkitystä myös asianosaisen muutoksenhakuoikeuden toteutumisessa. Asiakirjojen julkisuutta ja niiden liike- ja ammattisalaisuuksia koskevassa arvioinnissa kannattaa tarvittaessa turvautua asiantuntijan apuun.

Antti Saari