Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

27.3.2019 - Johanna Karvinen

Mikä muuttuu työaikalainsäädännössä?

Eduskunta hyväksyi istuntokautensa viime metreillä 13.3. uuden työaikalain, joka tulee voimaan 1.1.2020. Uuden lain tavoitteena on ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia varmistamalla joustavat työaikajärjestelyt erilaisten yritysten tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista. Vuodelta 1996 peräisin olevan lain uudistaminen oli työlästä työnantajien ja palkansaajien järjestöjen näkemyserojen johdosta. Keskeisimmät näkemyserot koskivat työnantajapuolen vaatimuksia paikallisen sopimisen käyttöalan laajentamisesta sekä asiantuntijoiden työn rajaamisesta työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Kumpikaan näistä vaatimuksista ei päätynyt uuteen työaikalakiin. Merkittävimpiä muutoksia ovat joustotyöaikaa koskeva uusi työaikamalli sekä työaikapankkeja, liukuvaa työaikaa ja jaksotyöaikaa koskevan sääntelyn muutokset.

Työnantaja ja työntekijä voivat uuden lain tultua voimaan sopia joustotyöajasta, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työnantaja puolestaan määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyöaikaa koskeva työaikamalli voi olla käyttökelpoinen esimerkiksi tietotyöalan asiantuntijatehtävissä.

Uusi laki sisältää myös säännöksen työaikapankista. Tähän asti työaikapankkia koskevia määräyksiä on ollut työehtosopimuksissa mutta ei voimassa olevassa työaikalaissa. Jatkossa kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa sitä koskevia määräyksiä. Työaikapankissa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahallisia etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.

Työntekijä ja työnantaja voivat jatkossakin sopia liukuvasta työajasta siten, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Uusi laki pidentää liukuvan työajan liukumarajoja siten, että vuorokautisen liukuman enimmäismäärä on nykyisen kolmen tunnin sijasta jatkossa neljä tuntia ja liukumasaldojen enimmäiskertymä nousee 40 tunnista 60 tuntiin. Lisäksi uusi laki sisältää muutoksia muun muassa enimmäistyöaikaa ja jaksotyön käyttöalaa koskeviin säännöksiin.

Uusi työaikalaki ei sisällä periaatteellisia tai muuten erityisen merkittäviä muutoksia lain soveltamisalaan, työajan määrittelyyn tai osapuolten sopimusvapauteen mutta tuo työpaikkojen ja työsuhteen osapuolten käyttöön uusia mahdollisuuksia ja vapauksia sopia joustavammista työaikajärjestelyistä.