Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

29.10.2019 - Jyrki Prusila

Onko kapitalismi keksittävä uudestaan ja luovuttava voiton tuottamisen tarkoituksesta?

Viime elokuussa (2019) noin 200 Yhdysvaltain suurimman yrityksen toimitusjohtajaa allekirjoitti Business Roundtablen puitteissa julistuksen Statement on the Purpose of a Corporation. Julistuksen pääasiallinen sisältö oli yritysten perustavaa laatua oleva sitoutuminen (fundamental commitment) kaikkia sidosryhmiään kohtaan, joista mainittiin työntekijät, toimittajat ja yhteiskunta.

Seuranneessa keskustelussa mm. New York Times kirjoitti, kuinka julistus on uutta ajattelua siihen nähden, että yhtiöt ovat aina vastustaneet sekaantumista poliittisiin kysymyksiin ja että nyt yritykset itse siirtävät keskustelun koskemaan kapitalismia. Lehti myös totesi, että julistuksessa ei ollut mitään johdon palkitsemisesta, vaikka kerroin, jolla ylimmän johdon palkat vertautuvat työntekijöiden palkkoihin, on kasvanut merkittävästi.

Pian myös Financial Times tarttui useassa artikkelissa aiheeseen ja sitä on sivuttu myös ruotsalaisessa ja suomalaisessa lehdistössä.

Otsikot, joissa puhutaan tarpeesta keksiä kapitalismi tai yhtiön tarkoitus uudestaan, ovat uusi tulokulma jo tuttuun keskusteluun yritysten yhteiskuntavastuusta. Voiton tuottamisesta pitkällä tai lyhyellä tähtäimellä, johdon vastuusta suhteessa yhtiöön ja osakkeenomistajia kohtaan sekä osakkeenomistajan oikeuksista suhteessa yhtiöön. Suomen osakeyhtiölain nojalla kirkkaana olettamuksena on yhtiön voitontuottamistarkoitus samalla niin, että hallituksella on velvollisuus huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. Huolellisuusvelvollisuuden ohella hallituksella on lojaliteettivelvollisuus yhtiötä ja sen osakkeenomistajia kohtaan. Suomessa ei liene suurempaa erimielisyyttä siitä, etteikö ainakin listattujen yhtiöiden tulisi pärjätä ESG-vertailuissa eli huolehtia environmental, social and corporate governance -asioistaan. Osakeyhtiölaki venyy hyvin tähän, jos ajatellaan voitontuottamistarkoitusta pidemmällä ajanjaksolla. Tämä antaa yhtiön johdolle mandaatin huolehtia näistä asioista eikä tästä yleensä seuraa konfliktia, sillä marginaali siihen tilanteeseen, jossa osakkeenomistajat puuttuisivat johdon toimintaan ESG-kysymyksissä on varmasti hyvinkin riittävä. Näin ei tietenkään välttämättä ole kaikkialla maailmassa. Pitäisikö Suomessa siis lisäksi olla normeja, joiden perusteella yhtiö, tai oikeammin sen hallitus, saisi lisäksi nimenomaisesti sivuuttaa osakkeenomistajien edun?

Keskustelu on lyhyessä ajassa herättänyt myös ajatuksia erilaisista yhtiömuodoista. Myös Suomessa on kirjoitettu, kuinka osuuskunta voisi huolehtia jäsentensä eduista muutoinkin kuin taloudellisesti, esimerkiksi ryhtymällä tarjoamaan terveyden- ja vanhustenhuollon palveluita. Yhdysvalloissa on kehitetty modifikaatio osakeyhtiöstä, jota kutsutaan nimellä benefit corporation, joka leimallisesti jo yhtiöjärjestyksensä mukaan voi ottaa huomioon muiden kuin osakkeenomistajiensa edut. Keskustelua on käyty myös osakkeenomistajien toiminnan pitkäjänteisyydestä, ja itselleni uutena asiana poimin ajatuksen äänivallasta, joka kasvaisi omistuksen keston mukaan. Suomessahan tämä hoituisi näppärästi osakesarjoilla ja muuntolausekkeella, jonka mukaan esimerkiksi osakkeenomistaja voisi kolmen vuoden omistuksen jälkeen saada muunnettua osakkeensa äänivaltaisiksi. Yksityisissä yhtiöissä äänivalta on esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa joskus sidottu luopuvan omistajan henkilöön, mutta miksei voisi ajatella, että sanavaltaa yhtiössä saisi vain, jos osoittaa olevansa sitoutunut omistukseen pidemmällä tähtäimellä. Logiikka lienee se, että pitkäjänteinen omistus saa myös johdon ajattelemaan pidemmällä tähtäimellä.

Suomalaisesta näkökulmasta keskustelu muiden edunsaajien erityisestä huomioonottamisesta uusin normein on miltei perusteltua nimetä hölynpölyksi, kuten Björn Wahlroos tuntui tekevän uuden kirjansa julkaisemisen yhteydessä annetussa haastattelussa (HS 22.10.2019). Näin siitä syystä, että kansainvälinen kilpailu, säätely ja erilainen yhtiöihin kohdistuva ohjaus ja raportointivelvollisuuksien lisääminen näyttävät pitävän yhtiöt hyvin fokusoiduissa rooleissa. Suomessa yritykset eivät ole kasvattaneet erityisesti vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa eikä myöskään ole nähty, että erityinen taloudellinen menestys jollain toimialla johtaisi toiminnan laajentamiseen uusille alueille ja vääristäisi sen myötä kilpailua. Amerikkalaisesta perspektiivistä tilanne voi olla toinen, kun katsotaan, miten suurimmat teknologiayritykset ovat kasvaneet ja vaurastuneet. Kaiken kerätyn tiedon hyväksikäytön mahdollisuuksia ei ole vielä nähty.

Lukemani perusteella oma arvaukseni onkin, että näiden Purpose of a Corporation -julistusten ja kapitalismin uudelleenkeksimisten taustalla on paitsi huoli ympäröivän yhteiskunnan toimivuudesta ja erityisesti nuoremman sukupolven suhtautumisesta yhtiöihin, myös yhtiöiden johdon huoli omasta asemastaan ja osakkeenomistajien lojaalisuuden puutteesta. Osakkeenomistajathan voivat esittää kohtuuttomia vaatimuksia tai vaikka myydä osakkeensa jollekin, joka käyttää määräysvaltaa ja puuttuu johdon näkemyksiin yhtiön toiminnan suuntaamisesta. Yhdysvalloissahan on pitkään ollut monta tunnettua ja Ruotsissakin jo ainakin yksi korostetun näkyvä aktivistisijoittaja. Suomessa kasvollinen ja määräysvaltainen osakeomistus on valitettavan harvinaista.

Puuttuvasta lojaliteetista kuitenkin tässä relaatiossa saakin olla kysymys, sillä mitään lojaliteettivelvollisuutta ei osakkeenomistajalla yhtiön johtoa kohtaan lähtökohtaisesti ole. Osakkeenomistajan puuttuva lojaalisuusvelvollisuus ei kuitenkaan ole suuri ongelma, kun muistetaan, että johdon asemaa suhteessa osakkeenomistajaan turvaavat yleensä paitsi epäsymmetria yhtiön asioista olevan tiedon osalta, myös johdon sopimukset sekä yritysten välinen kilpailu pätevistä resursseista. Johdon asema on lähtökohtaisesti vahva ja muuttuukin sitten tarvittaessa rytinällä.

Myös suomalaisesta näkökulmasta on hyvä, että kapitalismin olemuksesta ja yhtiöiden roolista yhteiskunnassa käydään keskustelua, mutta mitään välitöntä tarvetta esimerkiksi lainsäädännöllä määrätä johdon tehtävistä myös muiden tahojen edunvalvojina ei näyttäisi olevan. Hyvä hallituksen puheenjohtaja tasapainoilkoon omistajien ja johdon välillä yhtiön intressissä ja pitäen osakkeenomistajien pitkäntähtäimen etu mielessään.