Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

11.10.2019 - Niklas Virtanen

Työoikeudellinen kilpailukielto ja kilpailukieltosopimus

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei työsuhteen aikana saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joista saattaisi olla vahinkoa työnantajalle. Rajoitus koskee siten kaikkea kilpailevaa toimintaa ja kattaa lähtökohtaisesti niin kilpailevat työsopimukset, yrittäjätoiminnan kuin myös ilman ansiotarkoitusta tehtävän työn.

Tämä työsopimuslain 3 luvun 3 § koskee siis sekä kilpailevaa toimintaa että sen valmistelua. Säännös rajoittaa kilpailevan toiminnan osalta kaikkea toimintaa eikä vain toisen työnantajan kanssa tehtyjä kilpailevia työsopimuksia. Työntekijän toiminnan sallittavuutta arvioitaessa on aina otettava huomioon työn luonne, työntekijän asema sekä mahdolliset muut olosuhteet. Säännöksen tulkinnassa on huomioitava myös oikeutta työhön ja elinkeinonvapautta koskeva perustuslain 18 §:n säännös, jonka mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Työntekijä, joka irtisanoo työsuhteensa ja siirtyy kilpailijan palvelukseen ei voi kuitenkaan välittömästi aloittaa irtisanomisaikana kilpailevan toiminnan harjoittamista ilman rajoituksia. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa niin kauan kuin työsuhde on virallisesti voimassa, vaikka työskentelyvelvoitetta ei enää olisikaan.

Tyypillisesti kilpailevana toimintana pidetään tilannetta, jossa työntekijä aktiivisesti hankkii tai pyrkii hankkimaan vanhan työnantajansa asiakkaita, työsuhteen ollessa vielä voimassa. Työntekijälle saattaa syntyä tällaisesta toiminnasta korvausvelvollisuus työnantajaa kohtaan.  Huomioitavaa on lisäksi, että työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan näiden rajoitusten alainen, vastaa työntekijän ohella tämän aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Vahingonkorvausvastuu edellyttää, että uusi työnantaja tietää työntekijän estyneisyydestä.

Onko kaikki toiminnan valmistelu kiellettyä?

Oikeuskäytännössä kilpailevan toiminnan valmistelun ei ole aina katsottu olevan työsopimuslain vastaista. Esimerkiksi tarvittavien tilojen tai lupien hankkimista tai rahoituksen järjestämistä uuden toiminnan valmisteluksi ei ole pidetty työsopimuslain vastaisena kilpailevana toimintana. Myöskään yrityksen, toiminimen tms. perustamisen ei ole katsottu olevan kiellettyä tai hyväksyttävä työsuhteen päättämisperuste. Yrityksen perustaminen ja perustetun yrityksen toiminnan aloittaminen voivat sinänsä siis tapahtua työsuhteen aikana taikka sen jälkeen tietyin edellytyksin.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työntekijällä on työsuhteeseen liittyviä seuraamuksia pelkäämättä mahdollisuus valmistella kilpailevia toimia ja vasta näiden saavutettua tietyn asteen irrottautua työsuhteestaan ja informoida asiasta työnantajaa. Yhteydenottoja asiakkaisiin on kuitenkin yleisesti arvioitu joko aktiivisena kiellettynä toimintana perustettavan yrityksen hyväksi taikka muutoin kiellettynä kilpailevana toimintana.

Osa-aikaisten työntekijöiden kohdalla tai työsopimuksen päättymisen jälkeen

Toisaalta, kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita työnantajan yksinoikeutta työntekijänsä työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä ja lomautetulla työntekijällä on, perustuslain 18 §:n säännöskin huomioon ottaen, oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta johtuisi muuta

Vaikka kilpailevan toiminnan harjoittaminen ei työsuhteen aikana ole mahdollista jo työsopimuslain perusteella, eikä näin ollen edellytä minkäänlaisten kilpailukieltosopimusten voimassaoloa, ei työsopimuslaki suojaa työsuhteen jälkeistä aikaa. Työsuhteen jälkeistä aikaa koskevan kilpailukieltosopimuksen tekeminen on työsopimuslain mukaan mahdollista silloin, kun siihen on työsopimuslain mukainen erityisen painava syy. Tällöin kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai muutoin harjoittaa kilpailevaa toimintaa entisen työnantajan kanssa työsuhteen päättymisen jälkeen kuuden kuukauden ajan. Mikäli työntekijälle suoritetaan kohtuullinen korvaus hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.