Lukander & Ruohola Oy Asianajotoimisto

EN | SE | DE

Blogi

Tämä on Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy:n blogi. Kirjoittajina toimivat toimistomme asianajajat ja kirjoitukset käsittelevät juridisia aiheita laidasta laitaan - joskus vähän laidan ulkopuoleltakin. Otamme kiinni ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme esiin mielenkiintoisia kysymyksiä myös ei-niin-ajankohtaisista juridisista aiheista.

Vastuu

Tagit

29.1.2019 - Mirja Ropo

Virkavastuun realisoituminen

Pääsääntöisesti suomalainen virkamieskunta on säntillistä ja tekee työnsä luterilaisella työmoraalilla. Usein uutisointia seuratessa syntyy mielikuva, että niin halutessaan suomalainen virkamies saa kuitenkin harjoittaa mitä ihmeellisintä typeryyttä, eikä siitä yleensä seuraa mitään. Viime vuoden lopulla korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun KKO 2018:90 koskien virkamiehen vastuuta. Siinä virkamies oli jättänyt tekemättä lain mukaiset tehtävänsä, mistä seurasi yhden lapsen kuolema ja neljän henkilön loukkaantuminen. Virkavastuu on paljon viljelty sana, erityisesti jos antaa virkamiehelle negatiivista palautetta, mutta se oikeastaan pitää sisällään?

Virkavastuu

Virkamiehet käyttävät julkista valtaa eli päättävät yksityisten eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Lähtökohtana on, että julkista valtaa käyttää vain viranomainen. Sen vuoksi virkamiehille on säädetty yleistä oikeudellista vastuuta tiukempi vastuu, joka toimii takaajana sille, että virkamies hoitaa huolellisesti julkisen vallan käytön, joka kansalaisiin kohdistuu. Koska luottamushenkilöt ja kunnallishallinnon työntekijät käyttävät myös julkista valtaa, on rikosoikeudellinen virkavastuu ulotettu myös heihin. Yleisesti virkavastuu käsitetään rikosoikeudelliseksi vastuuksi. Virkavastuu voi kuitenkin realisoitua myös vahingonkorvausvastuuna ja kurinpidollisena vastuuna.

Virkavastuu toteutuu yleensä siten, että virkamies asetetaan syytteeseen yleisessä tuomioistuimessa. Oikeuspaikka on yleensä käräjäoikeus. Korkeimpien oikeuksien presidentit ja jäsenet sekä oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies vastaavat virkasyytteeseen valtakunnanoikeudessa.

Tyypillisimpiä rikoslaissa sanktioituja virkarikoksia ovat lahjuksen vastaanottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen sekä virkavelvollisuuden rikkominen.

Virkarikoksista voidaan tuomita vankeutta tai sakkoa sekä virkarikoksille erityisenä rangaistuksina varoitus ja viraltapano. Varoitus voidaan antaa ainoana seuraamuksena, mutta viraltapano on aina sakon tai vankeuden ohella tapahtuva rangaistus.

Lähinnä laiminlyönteihin tai lainvastaisiin päätöksiin liittyvän oikeudellisen vastuun ohella virkamiehillä on laadullinen vastuu, joka liittyy viranhoidon eettisyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen sekä yleensä hyvään hallintoon. Silloin kuin ei voida selvästi osoittaa lainvastaista toimintaa ja siitä seurannutta vahinkoa, kuten vaikkapa tarkoituksenmukaisuusharkinnassa saattaa olla, on seuraus yleensä huomautus.

Ilman rikosoikeudellista menettelyäkin virkamies voidaan irtisanoa henkilöstä johtuvalla syyllä erityisen painavalla perusteella. Tyypillisimpiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi luvaton poissaolo, työajan ja työvelvoitteen laiminlyönti, luvattomat sivutoimet, alkoholin väärinkäyttö ja sopimaton käyttäytyminen.

Tapaus virkavastuusta KKO 2018:90

Syytteessä ollut A toimi kunnan johtavana rakennustarkastajana. Hän oli saanut ympäristöministeriön sähköpostiviestin aiheesta "suurten hallien riskit" ja sen liitteenä kaksi onnettomuustutkintakeskuksen onnettomuusuhkailmoitusta, jotka koskivat aikaisemmin sortuneita urheilu- ja ratsastushalleja. A ei ryhtynyt viestin perusteella toimenpiteisiin. Vähän yli kahden ja puolen vuoden kuluttua kunnan alueella sortui ratsastusmaneesi, joka oli samanlainen kuin toinen ilmoituksissa mainituista halleista. Maneesin sortumisen vuoksi yksi lapsi kuoli ja neljä muuta henkilöä loukkaantui.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännös, jonka mukaan rakennustarkastajan velvollisuus on valvoa rakennuksen kunnossapitoa ja siihen liittyen välittää turvallisuusuhasta tieto rakennuksen kunnosta vastaavalle.  Kun A ei ollut välittänyt tuota tietoa edelleen, A:n katsottiin huolimattomuudesta laiminlyöneen virkavelvollisuutensa. Tekoa ei pidetty kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakon sakkorangaistukseen.

Ajatuksia virkavastuusta Suomessa

Korkein oikeus käsitteli asiaa siitä näkökulmasta, täyttyykö tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö valvontavastuun laiminlyöntinä. Asia ratkaistiin siten, että todettiin maankäyttö- ja rakennuslaista ilmenevän valvontavastuun laiminlyönnin täyttävän virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön. Syyttäjä oli syyttänyt käräjäoikeusvaiheessa jopa yhdestä kuolemantuottamuksesta ja neljästä vammantuottamuksesta sillä perusteella, että rakennustarkastaja olisi laiminlyönnillään huolimattomuudesta osaltaan aiheuttanut yhden henkilön kuoleman ja neljän muun vammautumisen. Siitä huolimatta viraltapanovaatimusta ei käsittääkseni ollut esitetty. Syytteet kuoleman- ja vammantuottamuksista hylättiin ja niitä ei enää hovioikeusvaiheessa käsitelty.

Kuten alussa jo todettua, suomalainen virkamieskunta on pääsääntöisesti varsin kelpoista. Tavallisin viraltapanotilanne lienee poliisimiehen humalaispäissään joko työajalla tai sen ulkopuolella tekemä rötöksen seuraamus. Edellä mainitutkin osoittavat toki virkamiehen kelpaamattomuutta viranhoitajaksi. Oma oikeustajuni ihmettelee, onko henkilö sopiva hoitamaan virkaa, jos henkilö on kategorisesti jättänyt tekemättä tehtävät, jotka tässä suoraan maankäyttö- ja rakennuslaissa kuuluvat hänelle. Mielelläni näkisin, että niin tässä, kuin monessa muussakin virkamieskuntaa koskevissa rangaistustilanteissa viraltapanoa harkittaisiin mieluummin kevyemmin. Ainakin itselläni se nostaisi arvostusta virassa pysyneitä kohtaan.