Blogi

Etusivu > Julkaisut > Blogi > 2020
18.12.2020

Kartellirajoitus rajoilla: ’’pay-for-delay’’ patenttien sovintosopimukset YK:n farmaseuttisella sektorilla

Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikkelin 101 mukaan sisämarkkinoille soveltumattomia ja kiellettyjä sellaiset yritysten väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy sisämarkkinoilla. Samanlaista markkinoitten suojaa ajaa myös SEUT artikkeli 102 jonka mukaan sisämarkkinoille soveltumatonta ja kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen määräävän aseman väärinkäyttö sisämarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla, jos se on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT artiklan 102 a kohta tarkentaa vielä, että tällaista väärinkäyttöä voi olla erityisesti kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen.
15.12.2020

Henkilöstöantien verotukseen helpotusta

Työntekijöille toteutettavien osakeantien verotusta koskeva hallituksen esitys (HE 73/2020) on nyt hyväksytty eduskunnassa. Lakimuutos helpottaa osakepohjaisia henkilöstön kannustinjärjestelyjä. Muutos on tervetullut, sillä se tuo selkeyttä arvostuskysymyksiin ja lisäksi mahdollistaa useissa tilanteissa nykyistä alhaisemman merkintähinnan henkilöstöanneissa ilman riskiä veroseuraamuksista.
8.12.2020

Konserniavustuslaissa viitataan kumottuun lainsäädäntöön – mitä ja miksi?

En ole aikaisemmin asianajajaurallani törmännyt tilanteeseen, missä vanha, jo kumottu laki estää päämiestäni hyödyntämästä voimassa olevaan lakiin kirjattua poikkeusluvan mahdollistavaa menettelyä. No, nyt sekin on tullut koettua.  Törmäsin nimittäin muutama kuukausi sitten erääseen merkilliseen konserniavustukseen liittyvään anomaliaan. Kyse oli seuraavanlaisesta tilanteesta:
1.12.2020

Onko verotus taas pop?

Kun opiskeluaikana kerroin kokeneelle lakimiehelle tekeväni syventävät opinnot konserniyhtiöiden verotuksesta professori Tikan projektissa, totesi hän, ettei verotus ole mitään juridiikkaa vaan hallintoa. Yhteiskunnalla kun on menonsa ja pykälät pitää kirjoittaa niin, että verotuloja kertyy riittävästi. Verohallinnon huippuhyvästä palvelusta ei ole sanottavissa moitteen sanaa, mutta verottajalle tarjottavia ideoita siitä, mitä verotetaan, tulee tarkastella kriittisesti.     
24.11.2020

Oletko joskus törmännyt termiin testamentin toimeenpanija?

Ensi näkemältä vaikuttaisi siltä, että kyse on henkilöstä, joka panee toimeen testamentissa annetut määräykset. Osin tämä on totta, mutta asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.
18.11.2020

Koeaikapurkuunkin on oltava asiallinen peruste

Palkatessaan uusia työntekijöitä työnantajat edellyttävät lähes poikkeuksetta työsuhteen alkuun koeaikaa, jonka kuluessa työsopimus voidaan kumman tahansa osapuolen aloitteesta purkaa. Koeajan pituus voi työsopimuslain mukaan olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestoajasta. Jotta koeaika tulee sovellettavaksi, siitä on nimenomaisesti sovittava joko työsopimuksessa tai muuten. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus arvioida työntekijän osaamista ja soveltuvuutta kyseiseen työhön. Työntekijä puolestaan voi koeaikana arvioida, vastaavatko työ ja työnteko-olosuhteet hänen odotuksiaan.
11.11.2020

Ovatko osakeyhtiön ja säätiön hallituksen vastuut samanlaiset?

Osakeyhtiölain 22 luvun 1 §:ssä on kuvattu osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuu seuraavasti:
4.11.2020

Maksukyvyttömyysolettamasta konkurssissa

Kuten tiedossa on, hallitus muutti korona tilanteen takia toukokuussa 2020 konkurssilakia väliaikaisesti siten, ettei velallista lain voimassaoloaikana oleteta maksukyvyttömäksi, mikäli tämä ei ole maksanut viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Aiheesta kirjoitti toukokuussa blogissaan esimerkiksi asianajajamme Matti Kökkö (https://www.lrhto.fi/blogi/2020/oliko-konkurssilain-muuttaminen-koronakriisin-takia-tarpeellista-ja-jarkevaa/) pitäen muutosta tarpeettomana.
27.10.2020

Tunnista ja tunne tietosuojavastuusi!

EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tuttavallisemmin GDPR, aiheutti voimaan tullessaan paljon kohinaa yritysten keskuudessa. Asetuksen asettamat sanktiot ja vaatimukset herättivät kasapäin kysymyksiä ja ennakkoluuloja sekä runsaasti lisätyötä organisaatioiden tietosuojasta vastaaville tahoille. Kuluneiden päivien aikana koko suomalaista yhteiskuntaa järkyttänyt Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietojärjestelmän tietomurto on nostanut ennennäkemättömällä ja surullisella tavalla esiin tietoturva- ja tietosuojavelvoitteiden merkityksen. Ottamatta enempää kantaa kyseiseen tapaukseen uskon viime päivien uutisoinnin herättäneen useat yritykset pohtimaan velvollisuuksiaan rekisterinpitäjänä entistä tarkemmin. Jokaisen rekisterinpitäjän, oli kyse sitten yhdistyksen jäsenrekisteristä tai pk-yrityksen asiakasrekisteristä, on tärkeä tunnistaa vastuunsa ja tietosuojan merkitys jokaisen yksilön perusoikeutena.
22.10.2020

Vastuu vaikuttajamarkkinoinnista sosiaalisessa mediassa

Digitaalisen markkinoinnin suosio jatkaa kasvuaan ja kehittyy. Sosiaalisen median käyttäjät ovat varmasti huomanneet, miten erilaisia yhteisöpalveluja ja sosiaalisia verkostoja käytetään yhä enemmän erilaisiin markkinointitarkoituksiin. Tämä on sinänsä luonnollista – markkinointia halutaan kohdentaa sinne missä ihmiset ovat. Kun sosiaalisen median palveluja käytetään lähinnä yksityishenkilöiden väliseen viestintään, on selvää, että juuri palvelujen käyttäjät muodostavat markkinoinnin kannalta tärkeimmän voimavaran. Tunnetut sosiaalisen median käyttäjät ovat julkisuuden henkilöitä, jotka tavoittavat laajan yleisön ja fanijoukon. Tunnettuja sosiaalisen median henkilöitä kutsutaan vaikuttajiksi (influencer).
20.10.2020

Kilpailukieltosopimuksia säännellään uudelleen

Työsopimuslain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
8.10.2020

Hyvitys avoliiton päättyessä

Avoliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta. Kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä omaisuus erotellaan ja kumpikin pitää oman omaisuutensa. Oikeuskäytännössä on suhtauduttu torjuvasti siihen, että toisen puolison rahoitettua tavanomaisia yhteistaloutta koskevia kuluja toista enemmän, syntyisi enemmän maksaneelle oikeus vaatia näitä kuluja avoliiton päättyessä vähemmän maksaneelta puolisolta.
23.9.2020

Schrems II ja EU-US tiedonsiirron tulevaisuus

General Data Protection Regulation:in (GDPR) voimaantulon jälkeen on tiedonsiirto EU:n ulkopuolelle ollut uusien asetuksien tarpeessa. Moni valtio ei pysty takaamaan GDPR:n velvoittamaa tietosuojaa siirrettävällä datalle, mutta voimassa olevien tiedonsiirtosopimusten on annettu olla voimassa siitä huolimatta. Nyt EU:n tuomioistuin on viimein antanut päätöksen asiasta.
22.9.2020

Työntekijän oikeus hoitaa sairasta lasta kotona

Sairaan lapsen paikka on kotona, on aina ollut. Koronasyksy on tuonut mukanaan kuitenkin tilanteen, jossa varsin lieväoireinenkin lapsi on pidettävä kotihoidossa. Tämä aiheuttaa työpaikoilla päänvaivaa. Tekijät ovat vähissä, kun jokasyksyinen flunssa-aalto pitää vanhempia kotona hoitamassa myös lieväoireisia lapsia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta etätöihin, eikä pienen lapsen kanssa etätyöt kotona aina onnistu, vaikka tekniset edellytykset siihen olisivatkin olemassa. Jos lasta ei sairauden vuoksi huolita päiväkotiin tai kouluun, on kysymys lapsen sairauden vuoksi tapahtuvasta poissaolosta, vaikka sairaus olisi kovinkin lievä.
15.9.2020

Green deal -sopimukset kestävän kehityksen mahdollistajina

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden toteuttaminen nykylainsäädännön keinoin on osoittautunut haastavaksi. Tavoitteisiin ei aina päästä tavoitellussa aikataulussa tai laajuudessa. Täytäntöönpano on hidasta eikä lainsäädäntö aina seuraa mukana riittävän ajoissa. Haasteeseen pyritäänkin nykyisin vastaamaan vapaaehtoisin keinoin. Green deal -sopimukset ja yritysten niihin tekemät sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. Yhteiskuntasitoumus on tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa. Siinä sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista, joilla julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kestävää kehitystä.
10.9.2020

Kotisohvalla yhtiökokouksessa vielä kesään 2021 saakka?

Miltä tuntuisi, jos yhtiökokoukseen pystyisi osallistumaan kotisohvalta myös ei-poikkeuksellisena aikana? Yhdysvalloissa on jo nyt yhtiöitä, jotka järjestävät yhtiökokouksensa ainoastaan virtuaalisesti. Suomessakin listayhtiöiden yhtiökokouksia pidettiin viime keväänä etäkokouksina, mutta käytännössä se tarkoitti ennakkoon äänestämistä eikä reaaliaikaista osallistumista. Kevään käytäntö saanee pian jatkoa.  
8.9.2020

Oikeudenkäymiskaaren 7:1 §:n turvaamistoimelle asetetut edellytykset ja niiden näyttökynnys turvaamistointa haettaessa

Oikeudenkäymiskaaren 7:1 §:ssä säädetään turvaamistoimesta. Pykälän mukaan, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1-4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, tuomioistuin voi määrätä pantavaksi vastapuolen irtainta tai kiinteätä omaisuutta takavarikkoon niin paljon, että saaminen tulee turvatuksi.
25.8.2020

Vanheneeko oikeus vaatia ositusta?

Avioliitto purkautuu joko avioeron tai toisen puolison kuoleman seurauksena. Kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan osituksen sijasta omaisuuden erottelu.
20.8.2020

Vuokralaista ei voi velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria (KKO 2020:57)

Jos laissa määrätään vuokranmaksuvelvollisuudesta hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta vuokralaisen vielä pitäessä huoneistoa hallinnassaan, olisiko silloin myös selvää, että tuomioistuin voisi velvoittaa vuokralaista maksamaan vuokraa tältä tulevaisuudessa tapahtuvalta ajalta? Ei ole, toteaa korkein oikeus tuoreessa niin sanottuja päivävuokria koskevassa ratkaisussaan.
18.8.2020

Whistleblowing-direktiivi suojaa työntekijöitä EU-oikeuden rikkomisesta ilmoitettaessa

Euroopan parlamentin 23.10.2019 hyväksymä ns. whistleblowing-direktiivi antaa suojaa työnantajan vastatoimilta sellaisille työntekijöille, jotka ilmoittavat direktiivissä tarkoitetuilla toimialoilla havaitsemistaan EU-oikeuden rikkomuksista. Direktiivi velvoittaa lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat yritykset ja julkisen sektorin toimijat perustamaan direktiivissä tarkoitetuille rikkomisilmoituksille ilmoituskanavan. Whistleblowing-direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan 17.12.2021 mennessä.

 Näytä lisää
2022 2023 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015